Elämästä vieraantuneet besserwisserit

En tiedä miksi menee nyt tunteisiin, mutta minulla on eräs tuttu, keski-ikäinen mies, jolla ei ole minkääntasoista peruskoulutusta, ollut työttömänä koko aikuisiän. Ihan pätevä kaveri, siis ei mikään syrjäytynyt nössö vaan ollut eksyksissä tässä maailmassa ja elämässä. Mutta kotonaoleilun aikana on tietenkin lukenut nettiä ja onkin omasta mielestään kaikkien alojen ammattilainen ja kertoo yleensä totuutena kaikkea maan ja taivaan väliltä, toimii pätevänä lääkärinä ja lakimiehenä.

Ei siis ole päivääkään tehnyt palkkatyötä, eikä suostukaan tekemään mitään jos ei palkka ala kolmosella. Koska onhan hän niin älykäs. Elämisen maksaa sossu, koska ei saa työttömyyskorvausta kun ei ole toisen asteen koulutusta. Rahat on aina tiukilla. Mutta mikään ihan duunarihomma ei kuitenkaan kelpaa.

Nyt hän on päässyt /pakotettu työvoimakoulutukseen, joka on tietenkin hieno asia. Mutta hän kertoo nyt kaikille kuinka tämä hyvin lyhyt kurssi on kuulemma yliopistitason koulutus. Onhan se toki hienoa jos saa maisterin paperit muutaman kuukauden koulutuksella!

Itse olen ollut töissä aina. Olen kouluttautunut ja on myös se ihan oikea yliopistotutkinto. Olen tehnyt valtavasti duunia sen kolmosella alkavan palkan eteen, ja uhrannut elämästä työlle ja opiskelulle. Ehkä siksi tälläinen käytös ärsyttää, ja minun on jotenkin vaikea olla iloinen hänen opiskelustaan. Tiedän olevani pikkumainen ja yritänkin kovasti pitää mielipiteeni ja ajatukseni sisälläni, mutta sisuskalut huutaa, että pitäisi sanoa jotakin tästä "yliopistotasoisesta" työvoimakoulutuksesta.