Lue keskustelun säännöt.
Olenko säälittävä, kun roikun vieläkin henkisesti miehessä, jonka kanssa tapailin 3 kk?
22.11.2019 |
Siitä on kulunut noin kuukausi kun mies sanoi tapailun "irti". Olen aina selvinnyt tapailusuhteissa jätetyksi tulemisisista korkeintaan viikossa, joten hieman pelottaa miten tämän kohdalla käy. Mietinkö miestä vielä ensi vuonnakin... Selviänkö tästä? Tiedän ettei saisi roikkua toisessa, mutta kaipaan miestä niin kamalasti että sattuu. En ole häntä nyt hetkeen ahdistellut mutta mieleni tekisi. En kuitenkaan tee. Siksi kirjoitin tänne kun oli pakko saada tätä ahdistusta ulos. Tuntuu ettei kukaan voi korvata häntä. Jatkuuko tämä h3lvetti hautaan saakka?
Kommentit (6)
Mahdotonta ennustaa kauanko yli pääsemisessä menee. On sekin ihan mahdollista ettei pääse yli koskaan, mutta tuossa vaiheessa sitä ei voi tietää. Aika näyttää. Toivotaan nyt kuitenkin että pääset eteenpäin mahdollisimman pian!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joihinkin ihmisiin kiintyy enemmän, eikä voi etukäteen tietää löytyykö ketään, joka vie sen paikan sydämessä.
Ei siinä auta kuin keksiä ikäviä juttuja tyypistä, ja yrittää miettiä niitä jatkuvasti.
Sama juttu! Nyt pian 2kk kun mies jäähdytti suhteen ja vieläkin kaipaan ja toivon. Ollaan oltu tekemisissä tässä välillä viestein mut ei muuta
T. Toinen
Minulla vähän sama juttu... Oikeastaan en edes olisi kutsunut tuota suhdettamme edes tapailuksi, vaan jopa seurusteluksi. Käytiin viikottain treffeillä, nähtiin muutaman kerran viikossa, tavattiin toistemme ystäviä, avauduttiin henkilökohtaisia asioita ja ainakin minä tunsin, että tästä olisi hyvät lähtökohdat kunnon suhteelle. Mies taisi olla eri mieltä, kun pisti ihan yhtäkkiä poikki "ei tästä tule mitään" eikä meillä ollut mitään riitoja tai erimielisyyksiä, joka olisi tuon voinut aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Joihinkin ihmisiin kiintyy enemmän, eikä voi etukäteen tietää löytyykö ketään, joka vie sen paikan sydämessä.
Ei siinä auta kuin keksiä ikäviä juttuja tyypistä, ja yrittää miettiä niitä jatkuvasti.
Hyvä neuvo! Mulla alkoi helpottaa siinä vaiheessa kun hiffasin, että niitä ikäviä juttuja on paljon enemmän kuin positiivisia. Vieläpä ihan todellisia eli ei tarvinnut edes keksiä.
💧