pian 8kk karmeat yöt
Hei!
Meillä on pian 8kk ikäinen neitonen, joka on jo toista viikkoa harrastanut yöhuutoa. Siis yleensä saa aika hyvin nukahtamaan omaan sänkyyn joskus 20-21, mutta n klo 23-24 alkaa kauhea huuto. Herää ikään kuin eikä osaa nukahtaa. Silmät kiinni, silmiä hieroen huutaa, ei siis oikein ole hereilläkään ja on ihan sen näköinen että antakaa mun nukkua.
Ollaan yritetty " pakottaa" sänkyyn, tuloksena nikotushuutokohtaus joka kestää vaikka kolme tuntia. Syliin ottaminen saattaa rauhoittaa hetkeksi, mutta voi ihan hyvin huutaa sylissäkin jos huuto on jo jäänyt päälle. Lopulta (viime yönäkin 2h jälkeen)kun ollaan kaikki jo ihan tolkuttoman väsyneitä niin rauhoittuu tai jopa nukahtaa syliin pystyasentoon, josta sitten sänkyyn ja sitten nukutaan ihan ok loppuyö.
Onko tämä jotain eroahdistusta? Kun ei viereenkään suostu nukahtamaan vaan huutaa ihan samalla tavalla. Isosiskokin aiheuttaa yöharmia joten tällä hetkellä meillä ollaan kuin sirkuksessa! Ei ole kipuitkua, eikä pulauttele juuri ollenkaan joten mitään erityisen pahaa refluksia ei voine olla. Iho todella siisti ja vatsa toimii joten allergiankin sulkisin pois. Onko tämä vaan temperamenttia? ollaan tosiaan aika väsyneitä, mutta kai tämä jossain vaiheessa ohi menee. Muita saman kokeneita?
Kommentit (2)
samasta asiasta parisen viikkoa sitten. Yhtään vastausta varsinaiseen asiaan ei tullut.
Mutta, meillä on ollut aivan samanlaista (antakaa minun nukkua -käytöstä ja nikotusta). Poika on nyt noin 10 kk. Huutoa ei ollut kuin ehkä parisen viikkoa. Nyt viikon aikana ei yhtään. Meillä ei huudettu öisin montaa tuntia putkeen, vaan se meni helposti ohi. Otimme syliin ja annoimme maitoa. Luulen myös, että tämä on jotain ahdistusta tms. ja menee ohi - toivottavasti.
Kysyin samasta asiasta n. pari viikkoa sitten, en saanut silloin yhtään vastausta.
No meillä oli kuitenkin ihan sama juttu. N. 7,5 kk iässä alkoi ihan käsittämätön yöhuuto, joka saattoi kestää parhaimmillaan jopa sen kolme tuntia. Yön unille nukahdettiin ihan hyvin n. 21-22, mutta siitä muutaman tunnin kuluttua alkoi hirveä kiljunta. Meillä oli takana aika rajua sairastelua, rotavirusinfektio ja korvatulehdukset toisen perään. Suurimmaksi syyksi epäilin kuitenkin eroahdistusta, koska tankkasin vauvan kipullääkkeisiin yöksi, mutta sekään ei auttanut yhtään.
Huutoihin auttoi meillä ehkä se aika eli huudot kestivät n. kuukauden. Vauva on vielä rinnalla ja yritin kuitenkin välttää yösyöttöjä mahdollisimman pitkään. Oli jo oppinut pois rinnalta yön ajaksi, mutta välillä tuntui, että sillä olisin saanut hänet rauhotettua. Usein ei auttanut rintakaan. Meillä ei pinnasängyssä pitäminen auttanut yhtään, siinä olisi huutanut varmaan maailman tappiin asti. Kokeilin siis syliä, rintareppua, joustinpatjalla heiluttelua (tämä auttoi parhaiten), vaunuja, laulamista, tv:n kattelua ym. muuta. Pinnasänkyyn laitettaessa alkoi huutamaan uudelleen, jos muuten ehti rauhottua. Piti siis hytkyttää uneen muualla.
Kun huudot alkoivat helpottaa, päivärytmi meni samalla ihan sekaisin. Vauva jätti kolmannet päikkärit pois ja alkoi valvomaan tosi myöhään eli nukkui jonkin aikaa tosi vähän. Vähitellen on uusi päivärytmi vakiintunut ja nyt ollaan taas aika normaalissa rytmissä. Herää edelleen yöllä muutaman kerran, mutta ei enää huuda ihan silmittömästi ja rauhottuu omaan sänkyynsä kun on tarkistanut äidin läsnäolon. Joskus käytän vieläkin sylissä, jolloin nukahtaa heti paremmin uudestaan.
Oli tosi raskasta aikaa ja tuoreessa muistissa (vauva täyttää nyt 9 kk). Toivottavasti teillä helpottaa myös pian.