Lue keskustelun säännöt.
Uuden miehen innokkuus ahdistaa
25.09.2019 |
Olen tapaillut parin kuukauden ajan mukavaa miestä jonka kanssa viihdyn hyvin. Minua on kuitenkin alkanut ahdistaa hänen tarpeensa esitellä minua ystävilleen ja perheelleen. Olemme viettäneet viimeiset neljä viikonloppua hänen vanhempiensa ja perheensä kanssa ja hän on jatkuvasti suunnittelemassa uusia tapaamisia uusien ihmisten kanssa. Aluksi olin hyvilläni siitä että hän haluaa näin pian esitellä minut, mutta nyt olen alkanut ihmettelemään, miksi hänellä on niin kova kiire... olisi kiva ensin itse tutustua kunnolla häneen ja aikaisemmissa suhteissani olen tottunut pitämään hieman matalampaa profiilia alkuvaiheessa.
Tuntuu että asiat menevät hirveää vauhtia eteenpäin vaikka ollaan vasta tutustumisvaiheessa. Huolehdinko turhaan vai onko tällainen ”yli-innokkuus” vaan joillekin miehille tyypillistä innostuksen osoittamista.
Kommentit (18)
Jos hänellä ei ole ennen ollut naista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä jarrua päälle, jos siltä tuntuu. Itse sen päätät millä tahdilla haluat edetä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies vain on sosiaalinen ja tapaa ihmisiä yleensäkin paljon. Ei kyse välttämättä ole siitä, että varta vasten haluaisi esitellä sinut kaikille.
Toki se on ymmärrettävää, että alkuvaiheessa olisi kiva viettää aikaa kahdestaankin. Oletko ehdottanut miehelle, että viettäisitte välillä myös aikaa kahden kesken?
Olen kyllä kertonut että tykkään olla hänen kanssa kahdestaan jne.
Hän toki on sosiaalinen eikä minua niinkään se häiritse että esitellään uusille porukoille, mutta jostain syystä näin alkuvaiheessa ahdistaa kun näkee että toinen on aivan kuin jossain ”huumassa” ja koko elämä pyörii minun ympärillä. Tulee väkisinkin pelko että lopahtaako innostus yhtä nopeasti kuin on alkanutkin ja sen takia tykkäisin himmailla esimerkiksi vanhempien tapaamisen kanssa
Minusta ei ole mitenkään huolestuttavaa sinänsä. Hän lienee aika sosiaalinen ja rento tyyppi, jolle on luontaista olla erilaisisissa porukoissa eikä vain kaksistaan. Eikä välttämättä näe sinun esittelyä omille sosiaalisille piireilleen minään supervakavana juttuna että tässä nyt ollaan kohta naimisiin menossa, kuten jotkut muut jotka sitten pitää uutta kumppania kauemman "piilossa".
Itse en kuitenkaan voisi tuollaisen tyypin kanssa olla johtuen siitä että olen temperamentiltani ihan päinvastainen eli introvertti erakko. Ahdistuisin noin paljosta sosiaalisuudesta joten olisi minulle väärä mies. Mutta jos sinua ap ei sinänsä sosiaalisuus haittaa niin ei tuo mitään synkkää miehestä tarkoita.
Onko hän samalla myös valmis vakiintuman, vai kuljettaako hän sinua näytillä jonkinlaisena voitonmerkkinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on bipo, niin innolla ensin esitellään ja kohta lässähtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko hän samalla myös valmis vakiintuman, vai kuljettaako hän sinua näytillä jonkinlaisena voitonmerkkinä?
muitakin vaihtoehtoja on kuin vain nämä 2. Ainakin omassa kaveripiirissä on jokunen tyyppi, jotka aina tuo uudet tyttöystävät mukaan kuvioihin. Eivät he itsekään varmaan tiedä siinä vaiheessa ovatko itse yleensä valmiita sitoutumaan tai ovatko valmiita juuri tämän naisen kanssa (sen tietäminen vaatii pidempää tutustumista). Heistä kuitenkaan ei ole mitään ongelmaa siinä että pyöritään yhdessä porukoiden kanssa jo tutustumis/seurusteluvaiheessa, eikä sekään ole mikään ongelma jos hommasta ei sitten tullut mitään ja seuraavalla viikolla esitellään uusi tyttöystäväehdokas.
Nämä tämäntyyppiset on miehenä minusta ihan ok, ja yleensä ovat vakiintuneetkiin kunhan se oikea on löytynyt. Yhtä lailla niillä enemmän salassa seurustelevilla on usein useampi naisystävä ennen kuin se oikea löytyy, ja sitä ei kauhistele kukaan, mutta jotkut kauhistelee näiden tyyppien naistenvaihtoa, koska se on kaikille julkista. Monella kun on se kulttuuri että esitellään uusi ehdokas vasta kun on jo aika varmaa että halutaan olla pidempään yhdessä.
Jätä se sika. Jos ihminen ei osaa arvostaa sitä että tutustutte rauhassa toisiinne niin eipä lupaa hyvää. Nämä laumoissa viihtyvät ovat todella rasittavia. Jos alkuvaiheessa onko tuollaista niin toiminta vaan pahenee. Kyllä seurustelun alkuvaiheessa keskitytään toisiinsa eikä juosta kaveraamassa kaiken maailman muiden ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tosi rasittavalle ihmiselle. Introvertille tuollainen olisi kauhistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies vain on sosiaalinen ja tapaa ihmisiä yleensäkin paljon. Ei kyse välttämättä ole siitä, että varta vasten haluaisi esitellä sinut kaikille.
Toki se on ymmärrettävää, että alkuvaiheessa olisi kiva viettää aikaa kahdestaankin. Oletko ehdottanut miehelle, että viettäisitte välillä myös aikaa kahden kesken?
Olen kyllä kertonut että tykkään olla hänen kanssa kahdestaan jne.
Hän toki on sosiaalinen eikä minua niinkään se häiritse että esitellään uusille porukoille, mutta jostain syystä näin alkuvaiheessa ahdistaa kun näkee että toinen on aivan kuin jossain ”huumassa” ja koko elämä pyörii minun ympärillä. Tulee väkisinkin pelko että lopahtaako innostus yhtä nopeasti kuin on alkanutkin ja sen takia tykkäisin himmailla esimerkiksi vanhempien tapaamisen kanssa
Se on yksi mahdollisuus, että into loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Toisaalta voi vaan olla äärisosiaalinen tyyppi; näitä löytyy niin miehistä kuin naisista, joille se laajennettu perhe ja äärimmäinen sosiaalisuuden määrä on vain luontevaa. Eri asia sitten on, pystytkö sinä siihen? Itselleni melko introverttina tekee ihan hyvääkin, että mies on se sosiaalisempi meistä, ja saa sitten minutkin enemmän ihmisten ilmoille.
Mutta se toki, jos olet ilmaissut toiveesi siitä, että kiva olisi olla myös kahdestaankin, ja toinen ei siihen ole valmis, voi olla jo aika huono juttu ja kuvastaa sitä, että muutenkin löytyy aika vähän halukkuutta kompromisseihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihins omat kaveerit ja menot jäi?
Vierailija kirjoitti:
Mihins omat kaveerit ja menot jäi?
näen kyllä omia kavereitani arkena ja viikonloppuisinkin mutta mies on nyt usealle viikonlopulle järjestänyt etukäteen tapaamisia vanhempien ja kavereiden kanssa ja sitten kysynyt sopiiko minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se järjestelee sulta kysymättä, se ei ole tasa-arvoa. Jopa manipuloinnilta kuulostaa. Sano sille että ei huvita sen suunnittelema asia ja katso reaktiota.
Jos esität toiveen ja hän ei kuuntele sua, hän ei kuuntele. Ei saa vain myötäillä vaan sinulla on oikeus mielipiteeseen ja oikeus tulla kuulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos se järjestelee sulta kysymättä, se ei ole tasa-arvoa. Jopa manipuloinnilta kuulostaa. Sano sille että ei huvita sen suunnittelema asia ja katso reaktiota.
Jos esität toiveen ja hän ei kuuntele sua, hän ei kuuntele. Ei saa vain myötäillä vaan sinulla on oikeus mielipiteeseen ja oikeus tulla kuulluksi.
Juuri näin. Suhde ei vielä ole edes kunnolla alkanut, ja nyt jo kohdellaan statistina. Ei kuuntele toiveitasi kahdestaanolosta, sopii menot sinulta kysymättä. Nämä ovat valitettavasti ihan massiivisia red flagejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se järjestelee sulta kysymättä, se ei ole tasa-arvoa. Jopa manipuloinnilta kuulostaa. Sano sille että ei huvita sen suunnittelema asia ja katso reaktiota.
Jos esität toiveen ja hän ei kuuntele sua, hän ei kuuntele. Ei saa vain myötäillä vaan sinulla on oikeus mielipiteeseen ja oikeus tulla kuulluksi.Juuri näin. Suhde ei vielä ole edes kunnolla alkanut, ja nyt jo kohdellaan statistina. Ei kuuntele toiveitasi kahdestaanolosta, sopii menot sinulta kysymättä. Nämä ovat valitettavasti ihan massiivisia red flagejä.
Ehkä näitä olen juuri itsekin miettinyt, että meneek vain innostuksen piikkiin vai onko merkki jostakin isommasta... olen kyllä sanonut esim viime viikonlopun suunnitelmista että mielelläni olen kahdestaan välillä viikonloppuna ja että mitä jos ei nyt mentäisi mihinkään, mutta mies on vaikuttanut vähän loukkaantuneelta siitä ikään kuin en haluaisi hänen ystäviinsä tutustua. On muutenkin puhunut paljon siitä että olen ”hänen unelmiensa nainen” ja tuntuu että pitää minua täydellisenä, mikä tietysti alussa on aika tyypillistä. Minulle tuollaiset ylistykset kuitenkin aiheuttaa toisaalta juuri epäilyksiä siitä että onko mies nyt vaan äkkirakastunut ja pitäisikö vähän nyt hidastaa tahtia. Ehkä olen itse tottunut toisenlaiseen ”esittelykulttuuriin” ja siksi ahdistun tällaisesta nopeasta tahdista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se järjestelee sulta kysymättä, se ei ole tasa-arvoa. Jopa manipuloinnilta kuulostaa. Sano sille että ei huvita sen suunnittelema asia ja katso reaktiota.
Jos esität toiveen ja hän ei kuuntele sua, hän ei kuuntele. Ei saa vain myötäillä vaan sinulla on oikeus mielipiteeseen ja oikeus tulla kuulluksi.Juuri näin. Suhde ei vielä ole edes kunnolla alkanut, ja nyt jo kohdellaan statistina. Ei kuuntele toiveitasi kahdestaanolosta, sopii menot sinulta kysymättä. Nämä ovat valitettavasti ihan massiivisia red flagejä.
Ehkä näitä olen juuri itsekin miettinyt, että meneek vain innostuksen piikkiin vai onko merkki jostakin isommasta... olen kyllä sanonut esim viime viikonlopun suunnitelmista että mielelläni olen kahdestaan välillä viikonloppuna ja että mitä jos ei nyt mentäisi mihinkään, mutta mies on vaikuttanut vähän loukkaantuneelta siitä ikään kuin en haluaisi hänen ystäviinsä tutustua. On muutenkin puhunut paljon siitä että olen ”hänen unelmiensa nainen” ja tuntuu että pitää minua täydellisenä, mikä tietysti alussa on aika tyypillistä. Minulle tuollaiset ylistykset kuitenkin aiheuttaa toisaalta juuri epäilyksiä siitä että onko mies nyt vaan äkkirakastunut ja pitäisikö vähän nyt hidastaa tahtia. Ehkä olen itse tottunut toisenlaiseen ”esittelykulttuuriin” ja siksi ahdistun tällaisesta nopeasta tahdista...
16 jatkaa: Tietysti tämä on vain minun kokemukseni, eikä siten voi yleistää mutta (:D) tapasin jokunen vuosi sitten vähän kuvatunlaisen tyypin. Yleensä ahdistun liiasta innokkuudesta alussa, mutta olin itsekin tosi ihastunut, joten voi sitä itselleni selittelyn määrää sitten. Eli että toinen on vain äärisosiaalinen, tämä laajennettu perhe johtui siitä kun hän oli maalta kotoisin, oli söpöä kun toinen halusi niin nopeasti ottaa osaksi omaa elämäänsä kokonaan jne.
Mutta-kohdat alkoivat silloin, kun tajusin että se meni juuri niin päin, eli että minut otetaan osaksi hänen elämäänsä (parin viikon sisään oli tavattuna jo puolet suvusta, ja jos ei tavattuna niin näytettynä ainakin missä asuvat ja kavereille esitelty, ex-vaimollekin mainittu). Kun koitin ehdottaa, että mitäs jos tavattaisiin mun ystäväpariskunta tässä lähiaikoina, se olikin sitten osastoa että selvästi ahdisti.
Ex-vaimon lisäksi elämään kuului myös hyvin tiivisti yhä moni muukin eksä, ja tavalla että jouduin oikeasti kuuntelemaan vertailua seksitaidoista, onneksi sentään minun edukseni. Silti vuorostaan hänelle oli täysin kestämätön asia edes se, että minäkin olen aiemmin parisuhteissa ollut.
Nämä nyt vielä jotenkin meni. Mutta kun alkoi korostetusti tulla tunne, ettei hän ollut rakastunut minuun, vaan rakastumisen tunteeseen tavalla rakkaus on ikuista kohde vain vaihtuu, ja syynä siihen, miksi hän puhui niin paljon papastaan, äidistään, eksistään jne. oli, ettei hänellä ollut oikeastaan mitään muuta puhuttavaa, ja tavallaan pakeni koko elämää eläen elämäänsä muiden ihmisten kautta, kun itsellä paha olla eikä hetkeäkään pystynyt olemaan yksin oman itsensä itsensä kanssa. Niin.......
Tämä tapaamasi ihminen voi olla silti ihan unelmatyyppi. Ei selvästi ainakaan esitä mitään vaikeasti tavoiteltavaa, saati hankalasti sitoutuvaa mysteerimiestä. Ja mikä on mielestäni mahtavaa! Mutta kyllä tuossa nyt silti on ne jokuset red flagit, ja sitten toki se, että sun pitänee itse päättää, miten ok itsellesi on, että tässä parisuhteessa tulisi "kaupanpäällisenä" automaattisesti myös todella iso kasa muita ihmisiä :)
Ehkä mies vain on sosiaalinen ja tapaa ihmisiä yleensäkin paljon. Ei kyse välttämättä ole siitä, että varta vasten haluaisi esitellä sinut kaikille.
Toki se on ymmärrettävää, että alkuvaiheessa olisi kiva viettää aikaa kahdestaankin. Oletko ehdottanut miehelle, että viettäisitte välillä myös aikaa kahden kesken?