Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen katkeroitunut.

Vierailija
24.07.2008 |

Ihmiset ei ole pohjimmiltaan kovinkaan 'hyviä'. Aina, aina, aina on oma napa tärkein (no tämän vielä ymmärtää), mutta sitten vielä ollaan järkyttävällä tavalla välinpitämättömiä, epäempaattisia. Toista ihmistä kohdellaan kuin p....kasaa, ei ajatella että ihmisillä on tunteet. Ei välitetä, kieroillaan, käytetään hyväksi ja ajatellaan aina vain omaa etua. Vittuillaan, juonitaan, näpäytellään, juorutaan. Totta kai oikeasti hyviäkin ihmisiä on, mutta minkähän takia he eivät ole sattuneet tielleni viimeisten kahden vuoden aikana kertaakaan.

En pidä enää itsestänikään tätä nykyä, suhtaudun epäillen ja kyynisesti ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä, en luota keneenkään. Jopa ystävissäni, niissä joita oikeasti rakastan, on yllä kuvattuja piirteitä melkoisen paljon. Ehkä itsessänikin, olen vain sokea?

Todella masentavaa.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
24.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei maailma ole oikeasti noin masentava, ihan totta.

Vierailija
2/4 |
24.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta juuri siitä syystä että OIKEASTI ihmiset ovat olleet juuri tuota mitä sanoin. Olen joutunut aikamoisen kusetuksen ja kiusauksen kohteeksi ja sen vuoksi taloudellisissa ym. vaikeuksissa varmaan lopun ikääni. Olisi riittänyt jo pelkästään tuo, mutta tätä ongelmaa selvitellessä on tullut vastaan pelkkiä kieroilijoita, valehtelijoita, oman hyödyn tavoittelijoita. Kukaan ei ole ollut empaattinen, siis oikeasti en ole saanut yhtään lohdutuksen sanaa muilta kuin omalta perheeltäni ja muutamalta ystävältä, jotka ovat tässä vain sivustaseuraajia. Lisäksi ihan arkiset ihmiskontaktitkin ovat masentavia. Kaupan kassa näyttää kyllästyneeltä ja tiuskii, KELAN virkailija tiuskii ja on töykeä, puistossa muut äidit puhuvat pelkkää pahaa, omat sukulaiset sanovat pahasti, naapurit juoruavat. Kukaan ei hymyile aidosti, vain silloin jos on tarkoitus udella jotain tai hyötyä jotenkin. Oikeasti, en voi enää uskoa että tällaista on. Itse olen saanut työssäni kiitosta ja ihmettelyä siitä miten ystävällinen olen, mutta nyt ei enää sekään huvita, tuntuu etten jaksa lomalta palata enää luukulle hymyilemään, kun ei se tule enää aidosta sydämestä.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
24.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsestään täytyy kuitenkin pitää, sillä sinä itse olet itsesi paras ystäväsi. Älä kohtele sitä parasta ystävääsi samoin kuin sinua on kohdeltu(siis itseäsi).

Vierailija
4/4 |
24.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maisemanvaihdos vähäksi aikaa voi auttaa. Tai jonkin uuden harrastuksen tms. aloittaminen, jossa voit keskittyä täysin muihin asioihin.