Miten yliopistossa voi työskennellä lehtorina jos ei ole väitellyt tohtoriksi?

Työelämäprofessoria?

No kyllä voi. Itse kun opiskelin (tietojenkäsittelytiedettä) niin oli kyllä lehtoreita jotka oli maistereita. Useimmat niistä kyllä teki tohtorintutkintoakin samalla työn osana. 

Ei kyllä minusta niin mitään haittaa siitä että lehtori ei ole tohtori. 

Miksi ei voisi? Tiedän ihan maistereita, jotka ovat opettaneet yliopistossa. Onnistuu, jos oppiaine on tarpeeksi pieni.

Kyse oli työelämäprofessuurista. Siihen ei tarvita tieteellisiä meriittejä.

Vierailija kirjoitti:

Kyse oli työelämäprofessuurista. Siihen ei tarvita tieteellisiä meriittejä.

Huippuidea! Voiko elämämprofessoriksi päästä elämäm kovasta koulusta, vailla oikeastaan minkäänlaisia ansioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse oli työelämäprofessuurista. Siihen ei tarvita tieteellisiä meriittejä.

Huippuidea! Voiko elämämprofessoriksi päästä elämäm kovasta koulusta, vailla oikeastaan minkäänlaisia ansioita?

Tjaa,a. - Yliopistolla tulisi olisi olla, jokin eriyinen syy miksi se haluaisi palkata juuri sinut. - Minusta hienoa, että yliopistoissa on heräty ja huomattu, että osaamista ja tieto(taitoa) voi hankkia muillakin tavoin kuin perinteisä akateemista polkua.   

Mitä ihmeen väitellyt? Kenen kanssa se on väitellyt ja mistä?

Lehtorin virkaan ei vaadita tohtorin tutkintoa, mutta ei se tietenkään pahitteeksikaan ole. Moni tosiaan on siinä sivussa tohtorikoulutettava ja väittelee aikanaan. Jatkaa kuitenkin usein lehtorina, sillä professuureja aukeaa aika vähän. Ja saadakseen professuurin, pitää olla väitöskirja lisäksi muutakin tieteellistä näyttöä. Tosin ihan kaikki professoritkaan eivät ole tohtoreita, varsinkaan taiteellisella puolella, esim.Teakissa professoreina on ollut ihan normaalin näyttelijäkoulutuksen hankkineita henkilöitä.

Meillä kyllä ovat yliopisto-opettajia. Lehtorin tittelin saa väitelleet.

Lehtori ja yliopistonlehtori on kaksi eri nimikettä. Ensimmäiseen ei vaadita tohtorin tutkintoa, jälkimmäiseen vaaditaan.

Vierailija kirjoitti:

Lehtori ja yliopistonlehtori on kaksi eri nimikettä. Ensimmäiseen ei vaadita tohtorin tutkintoa, jälkimmäiseen vaaditaan.

Kiitos kun selvensit.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä voi. Itse kun opiskelin (tietojenkäsittelytiedettä) niin oli kyllä lehtoreita jotka oli maistereita. Useimmat niistä kyllä teki tohtorintutkintoakin samalla työn osana. 

Ei kyllä minusta niin mitään haittaa siitä että lehtori ei ole tohtori. 

Etenkin musiikkikorkeakouluissa lehtorit tai professorit on musiikin maistereita, Suomessa musiikin tohtoreita on aika vähän.

Ihan hyvin voi. Ei lehtorin tarvitse yliopistossakaan olla tohtori. Mutta hyvä olisi, jos olisi fiksu ja hyväkäytöksinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Lehtori ja yliopistonlehtori on kaksi eri nimikettä. Ensimmäiseen ei vaadita tohtorin tutkintoa, jälkimmäiseen vaaditaan.

Eikös lisensiaatin paperit riitä jälkimmäiseen?

Vierailija kirjoitti:

Lehtorin virkaan ei vaadita tohtorin tutkintoa, mutta ei se tietenkään pahitteeksikaan ole. Moni tosiaan on siinä sivussa tohtorikoulutettava ja väittelee aikanaan. Jatkaa kuitenkin usein lehtorina, sillä professuureja aukeaa aika vähän. Ja saadakseen professuurin, pitää olla väitöskirja lisäksi muutakin tieteellistä näyttöä. Tosin ihan kaikki professoritkaan eivät ole tohtoreita, varsinkaan taiteellisella puolella, esim.Teakissa professoreina on ollut ihan normaalin näyttelijäkoulutuksen hankkineita henkilöitä.

Olennaista on, että on näyttöä osaamisesta alan hallinnasta. - Itseasiassa se kuka tai ketkä voidaan nimittää professuurrin tai mihin tahansa yliopistolliseen virkaan" eroavat aika vähän vaikka asiaa arvioitaisiin ylikansallisesti. - Nykyään yhä useampi on maisteri; Suomessa varmaan puole nuoremmisa ikäluokan edustajista taitanee olla korkeakoulu/yliopisto opintoja takana. Tässä mielessä on luonnollista, että  yhä useampi lehori tai yliopiso opettaja on väitellyt.  Taidetta vaikka nyt sitten näyttelemistä tuskin ja saavuttaa huippuunsa asti montakaan kertaa vain tutkimalla, joten on luontevaa, että taiteen ylimmistä "yliopisto -guruista" on ollut käde savessa.      

Tämä tosiaan riippuu alasta ja nimikkeestä. Aikaisemmin yliopistoilla oli paljonkin lehtorin virkoja, joihin pätevyysvaatimuksena oli lisensiaatin tutkinto. Tohtorin tutkinnosta sai sitten korotuksen palkkaan. Nykyisin meillä paikat ovat yliopistonlehtorin nimikkeellä, ja näihin paikkoihin on pätevyysvaatimuksena tohtorin tutkinto.

Taidealoilla voi sitten olla ihan omat käytäntönsä. Niissä kun pätevyydessä painaa ihan eri asiat kuin tieteellinen tutkimustyö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtori ja yliopistonlehtori on kaksi eri nimikettä. Ensimmäiseen ei vaadita tohtorin tutkintoa, jälkimmäiseen vaaditaan.

Eikös lisensiaatin paperit riitä jälkimmäiseen?

Riippuu alasta ja ajankohdasta. ja totta kai itse lisurin suoritaneesta, miten hän erottuu mahd. muista yliopiso-opettajan / lehorin paikasa kiinnosuneista silloin kun ao paikka on täytettävänä.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehtori ja yliopistonlehtori on kaksi eri nimikettä. Ensimmäiseen ei vaadita tohtorin tutkintoa, jälkimmäiseen vaaditaan.

Eikös lisensiaatin paperit riitä jälkimmäiseen?

Ei riitä ainakaan Aallossa tekniikan eikä kauppatieteen puolella. Taiteiden puolesta en ole varma.

Yliopistonlehtori

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin voi. Ei lehtorin tarvitse yliopistossakaan olla tohtori. Mutta hyvä olisi, jos olisi fiksu ja hyväkäytöksinen ihminen.

Elämäni suurimpia pettymyksiä on ollut sen havaiseminen, että osa muodollsielta koulutukseltaan  ja osaamiseltaan alansa huippuosaajista on ihmisinä kauniisti sanottuna haastavia. - Rumasti sanotuna vittumaisia kusipäitä...  Mutta onneksi olen kohdannut myös heitä, jotka ovat edellä kuvattujen vastakohtia.