Lue keskustelun säännöt.
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa
04.09.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Mutta miten on, pitääkö sanavarastorajoitteisten hävetä osaamattomuuttaan, vai onko Muiden velvollisuus yksinkertaistaa ulosantiaan niin, että heidän ei tarvitse tuntea itseään tyhmiksi? Siitähän voi seurata jopa vastareaktio, ja "ihme sanoja" suoltavat kirjanlukijat joutuvat kärsimään ylimielisestä elitismistään.
Kommentit (119)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AV vähemmälle ja joukolla lukemaan lapsille satuja. Siitä se kiinnostus kirjoja kohtaan voi syttyä.
Valitettavasti näin ei meillä käynyt, vaikka kaikkemme yritimme. Turha neuvo ja syyllistää aiheetta vanhempia.
Ei kaikista tule koskaan lukijoita. Tänä päivänä varhainen malli on kuitenkin entistä tärkeämpi, kun lasten vapaa-ajasta kilvoittelu on kovempaa kuin koskaan.
Ja minä olin harmissani siitä, että en saanut poikaani innostettua lukuharrastukseen, vaikka luin hänelle kovasti. Mutta 21-vuotiaana on nyt innostunutkin lukemisesta. Tosin lukee kaikkein mieluiten englanniksi, mutta hyvä, että lukee. Ja välillä jotain suomalaistakin.
En ole koskaan lukenut kaunokirjallisuutta, mutta sanavarastoni on todella suuri, ja oma kielemme rakkauden kohteeni. En ole edes lapsena ollut kiinnostunut muiden ihmisten keksimistä tarinoista, vaan olen mieluummin mielikuvitellut itse. Sanotaan että (videopelien)pelaaminenkin kehittää mielikuvitusta, mutta olen itse kokenut pelien rajallisuuden ikävänä. Miksi en voisi tehdä tässä pelissä tällä tavalla, ja mielikuvitellut mitä sen seinän takana olisi johon pelialue päättyy, ja tullut aina siihen tulokseen että tekisin itse paljon parempia pelejä. Itse en operoi koskaan suppealla alueella, ja se on sekä kirous että siunaus. Minulle pienikin homma tai ajatus on aina jotain paljon suurempaa, josta voi kehittyä, tai kehitellä vaikka ja mitä.
Ne pitänyt pienenäkään siitä että kirjan juoni menee suuntaan johon en itse sitä olisi vienyt, tai päättyy väärällä tavalla, joten en viitsinyt lukea loppuun, jos huomasin että minä olisin tehnyt eri tavalla, ja se olisi ollut parempi tapa.
Kun luen, luen filosofiaa, höpöjuttuja netistä, tai lainaan tietokirjoja aiheista joista olen kiinnostunut.
Mielikuvitus on ainoa asia jolla ei ole rajoja.
Suomen kielessä on vain 20 000 sanaa muistaakseni
Mä en ole eläessäni lukenut muuta kuin 7 veljestä jotta pääsin peruskoulusta läpi ja sanavarasto on suht laaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä on vain 20 000 sanaa muistaakseni
Hohhoijaa, muistat nyt pahasti väärin.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan lukenut kaunokirjallisuutta, mutta sanavarastoni on todella suuri, ja oma kielemme rakkauden kohteeni. En ole edes lapsena ollut kiinnostunut muiden ihmisten keksimistä tarinoista, vaan olen mieluummin mielikuvitellut itse. Sanotaan että (videopelien)pelaaminenkin kehittää mielikuvitusta, mutta olen itse kokenut pelien rajallisuuden ikävänä. Miksi en voisi tehdä tässä pelissä tällä tavalla, ja mielikuvitellut mitä sen seinän takana olisi johon pelialue päättyy, ja tullut aina siihen tulokseen että tekisin itse paljon parempia pelejä. Itse en operoi koskaan suppealla alueella, ja se on sekä kirous että siunaus. Minulle pienikin homma tai ajatus on aina jotain paljon suurempaa, josta voi kehittyä, tai kehitellä vaikka ja mitä.
Ne pitänyt pienenäkään siitä että kirjan juoni menee suuntaan johon en itse sitä olisi vienyt, tai päättyy väärällä tavalla, joten en viitsinyt lukea loppuun, jos huomasin että minä olisin tehnyt eri tavalla, ja se olisi ollut parempi tapa.
Kun luen, luen filosofiaa, höpöjuttuja netistä, tai lainaan tietokirjoja aiheista joista olen kiinnostunut.
Mielikuvitus on ainoa asia jolla ei ole rajoja.
Kuulostaa vähän itsekeskeiseltä. Sinua kiinnostaa vain se, mihin suuntaan itse haluaisit juttua viedä, eikä se mitä kirjan kirjoittaja on halunnut sanoa sillä jutulla? Et ole siis kiinnostunut toisten ajatuksista, vaan vain omistasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No verrataan näitä pelivideoita esim. Teatteriesityksiin. Molemmissa katsotaan kun muut tekevät jotain
Yleensä teatteriesityksessä esitetään jonkun kirjailijan kirjoittama näytelmä. Ei tietenkään aina, mutta yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Näyttääpä menevän naisten nippelikehuskeluksi tämäkin ketju.
Jos et lue, niin et saa naista. Mitä sontaa!
Ps. Saako nainen paremmin naisen esittelemällä lukutaitoaan?
Kyllä minulle oli valtavan suuri plussa se, kun tapailun alkuvaiheessa selvisi, että mies käy kirjastossa, lainaa kirjoja ja lukee niitä. Lukeminen on minulle tärkeää enkä halunnut puolisoa, joka ei arvosta sitä yhtään. Kirjoja lukeva mies on lapsillekin, etenkin pojille, oikein hyvä esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun vielä osaisi arvata, mitkä ovat ne sanat joiden merkitystä toinen ei tiedä. Tapailin äskettäin yhtä miestä, joka ei tiennyt yhden aivan tavallisen sanan merkitystä ja luuli sen tarkoittavan jotain muuta. Suuttui vielä siitä, että häntä sanottiin sellaiseksi. Enkä heti edes tajunnut että oli tapahtunut väärinkäsitys, ihmettelin vain miksi mies suuttui. En kerro mikä sana se oli, ettei mies tunnista itseään jos käy täällä.
Tuollainen ei lisää naisen mielenkiintoa miestä kohtaan, vaikka nainen ei olisikaan himolukija.
Miksi painotat naisen mielenkiintoa miestä kohtaan. Onko se tärkeää? Ei, vaan se on tärkeintä maailmassa!
En oikeastaan painottanut, mutta mainitsin siksi, kun kyseessä oli mies jota tapailin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmällä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
Tiedän, mitä tällä palstalla sanotaan yhdyssanapoliiseista. Mutta silti huomautan, että ällistyttävän usein ne ihmiset, jotka kertovat olevansa paljon lukeneita, eivät kuitenkaan kirjoita lukeneen ihmisen tavoin. Varsinkaan silloin, kun he vähättelevät lukemisen merkitystä.
Puhutko sinä SNIP kieliopillisesti oikein esim tuttaviisi kanssa?
Totta kai, jokainen äidinkielinen puhuja _puhuu_ aina kieliopillisesti oikein.
Näinpä. Joskus kännissä voi typo tulla, mutta yleensä äidinkieltä puhutaan oikein. Toki puhekieli on aina eri asia kuin kirjakieli.
Niin, kirjakieli ei ole kieli.
No ,mikäs se sitten olisi, jollei kerran kieli ?
Kehotan lukemaan kielitiedettä.
Jaa, niinkö pitäisi ?
No määritteleekö se sinun kielitieteesi kirjakielen sitten joksikin 'ei-kieleksi' ?
Kyllä minun käsittääkseni siihen kielen kenttään ja käsitteeseen kuuluvat niin kirjakieli kuin puhekielikin ja sen lisäksi murteet, kielen historia ja yleensä kaikki mikä vain jotain kieltä on sen kielen puitteissa ,jota tarkastellaan.Eli kun katsot jotain tekstiä ja toteat, että se on kirjoitettu suomeksi,niin etkö muka silloin siis olekin silloin todennut ja tunnistanut sen joksikin kieleksi ? .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan lukenut kaunokirjallisuutta, mutta sanavarastoni on todella suuri, ja oma kielemme rakkauden kohteeni. En ole edes lapsena ollut kiinnostunut muiden ihmisten keksimistä tarinoista, vaan olen mieluummin mielikuvitellut itse. Sanotaan että (videopelien)pelaaminenkin kehittää mielikuvitusta, mutta olen itse kokenut pelien rajallisuuden ikävänä. Miksi en voisi tehdä tässä pelissä tällä tavalla, ja mielikuvitellut mitä sen seinän takana olisi johon pelialue päättyy, ja tullut aina siihen tulokseen että tekisin itse paljon parempia pelejä. Itse en operoi koskaan suppealla alueella, ja se on sekä kirous että siunaus. Minulle pienikin homma tai ajatus on aina jotain paljon suurempaa, josta voi kehittyä, tai kehitellä vaikka ja mitä.
Ne pitänyt pienenäkään siitä että kirjan juoni menee suuntaan johon en itse sitä olisi vienyt, tai päättyy väärällä tavalla, joten en viitsinyt lukea loppuun, jos huomasin että minä olisin tehnyt eri tavalla, ja se olisi ollut parempi tapa.
Kun luen, luen filosofiaa, höpöjuttuja netistä, tai lainaan tietokirjoja aiheista joista olen kiinnostunut.
Mielikuvitus on ainoa asia jolla ei ole rajoja.
No kertoisitko, mitä olet saanut kehiteltyä sellaista, minkä siis olet kehitellyt eri tavalla kuin joku muu ja se on se parempi tapa. Laita tämä tapasi yleishyödylliseen käyttöön, jos kerran se on se parempi tapa.
Aika ylimieliseltä kuulostaa, jos väität, että kaiken kirjallisuuden olisit sinä pystynyt tekemään paremmin kuin joku muu.
En usko.
Mielikuvitustaan ne kaikki muutkin käyttävät. Onko sinun mielikuvituksesi kaikista parhain?
Sinullahan on mahtavat mahdollisuudet nyt esim. pelimaailmassa, sinä voit luoda tietokonepelejä, jotka ovat aivan ylivertaisia kaikkiin muihin nähden. Ja kirjoittaa kirjoja, joiden juonet ovat aivan omaa luokkaansa kaikkiin muihin julkaistuihin nähden. Millainen maailmankirjallisuuden helmi sinä oletkaan! Jäämme odottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään lukiossa saa jo olla ylpeä siitä, että on saanut elämässä ne paremmat eväät.
Totta. Voi ylioppilaana leipäjonossa miettiä miten kohta saa safkaa, murkinaa, soppaa, muonaa ja sapuskaa eväistä puhumattakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät lue. Kaikki eivät ole lukeneet aiemmissakaan sukupolvissa ja silti ovat elämässään saaneet lapsensa kasvatettua ja asuntonsa maksettua. Tämä nyt on vähän sama asia kuin se, että toiset harrastavat lenkkeilyä ja jaksavat juosta sohvaperunoita pidemmälle. Yllättävää.
Maailma muuttuu, Eskoseni.
Samoin kieli kehittyy ja muuttuu. Kieleltään vanhahtavaa tekstiä on raskas lukea.
Olisi jäänyt kuussa käymättä.
We choose to go to the Moon in this decade and do the other things,
not because they are easy, but because they are hard;
because that goal will serve to organize and measure the best of our energies and skills, because that challenge is one that we are willing to accept, one we are unwilling to postpone, and one we intend to win, and the others, too.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
En usko, ettei se mitenkään näkyisi elämässä. On lukemisella sosiaalistakin merkitystä. Menepä treffeille paljon lukevan naisen kanssa ja sano, ettet ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. On hyvin paljon mahdollista, ettet pääse seuraaville treffeille.
Miksi sinua kiinnostaisi päästä treffeille naisen kanssa, jota kiinnostaa ihan eri asiat kuin sinua itseäsi? Taatusti nykyään löytyy runsaasti naisia, jotka eivät lue tasan mitään.
Miksei kiinnostaisi treffit lukutoukka-naisen kanssa, jos nainen on hyvännäköinen ja mukava? Mitä se lukeminen siinä haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Tämä on illuusio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat ajattelun väline. Jossain vaiheessa sanojen vähyys alkaa jo näkyä elämänvalinnoissakin.
Nykyaikana kaunokirjallisuuden lukeminen ei ole ainoa tapa lisätä sanavarastoaan. Itse olen lukenut aina ja paljon, lapseni eivät. Mutta eipä tämä elämässä näy mitenkään. Yhtälailla ovat korkeastikoulutettuja ja menestyvät elämässään.
Nykyään vain se osa nuorisoa lukee, joilla ei ole kavereita ja muuta elämää koulun lisäksi. Näin se vaan näyttää menevän.
En usko, ettei se mitenkään näkyisi elämässä. On lukemisella sosiaalistakin merkitystä. Menepä treffeille paljon lukevan naisen kanssa ja sano, ettet ole koskaan lukenut yhtään kirjaa. On hyvin paljon mahdollista, ettet pääse seuraaville treffeille.
Miksi sinua kiinnostaisi päästä treffeille naisen kanssa, jota kiinnostaa ihan eri asiat kuin sinua itseäsi? Taatusti nykyään löytyy runsaasti naisia, jotka eivät lue tasan mitään.
Miksei kiinnostaisi treffit lukutoukka-naisen kanssa, jos nainen on hyvännäköinen ja mukava? Mitä se lukeminen siinä haittaa?
Voisitte jutella lempikirjoistanne ja kirjallisuudesta yleensä.
Yliksen teineillä 3000 sanan sanavarasto ja 10 000 meemikuvaa puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan lukenut kaunokirjallisuutta, mutta sanavarastoni on todella suuri, ja oma kielemme rakkauden kohteeni. En ole edes lapsena ollut kiinnostunut muiden ihmisten keksimistä tarinoista, vaan olen mieluummin mielikuvitellut itse. Sanotaan että (videopelien)pelaaminenkin kehittää mielikuvitusta, mutta olen itse kokenut pelien rajallisuuden ikävänä. Miksi en voisi tehdä tässä pelissä tällä tavalla, ja mielikuvitellut mitä sen seinän takana olisi johon pelialue päättyy, ja tullut aina siihen tulokseen että tekisin itse paljon parempia pelejä. Itse en operoi koskaan suppealla alueella, ja se on sekä kirous että siunaus. Minulle pienikin homma tai ajatus on aina jotain paljon suurempaa, josta voi kehittyä, tai kehitellä vaikka ja mitä.
Ne pitänyt pienenäkään siitä että kirjan juoni menee suuntaan johon en itse sitä olisi vienyt, tai päättyy väärällä tavalla, joten en viitsinyt lukea loppuun, jos huomasin että minä olisin tehnyt eri tavalla, ja se olisi ollut parempi tapa.
Kun luen, luen filosofiaa, höpöjuttuja netistä, tai lainaan tietokirjoja aiheista joista olen kiinnostunut.
Mielikuvitus on ainoa asia jolla ei ole rajoja.
Miksi sitten luet tätä palstaa? Mikset keksi itse omia keskustelupalstoja omasta päästäsi?
No verrataan näitä pelivideoita esim. Teatteriesityksiin. Molemmissa katsotaan kun muut tekevät jotain