Miten tuen ystävää, joka joutuu paniikkiin äitinsä sairastuessa?

Ystäväni on ainoa lapsi, jonka äiti oli tämän syntyessä yli 40-vuotias, nyt 81. Ystäväni on kohta 40 ja elänyt hyvin suojeltua ja varjeltua elämää, johon on kuulunut hyvin vahvasti ja intensiivisesti tämä vanheneva yh-äiti. Suhde on hyvin läheinen, minusta liiankin, kun se on estänyt ystävääni sitoutumasta yhteenkään mieheenkään nuoruusiän paria lyhyttä seurustelua lukuunottamatta.
Kun äiti sairastuu, ystäväni joutuu ihan paniikkiin, soittelee ja viestittelee asiasta moneen otteeseen ja hokee 'pelottaa'.
Olen itse alkanut pelätä, mitä tapahtuu, kun ystäväni äiti eräänä päivänä kuolee?
Onko jollain antaa neuvoja, miten tukea ystävääni oikealla tavalla ts. ei mennä mukaan tähän hysteeriseen huoleen, mutta kuitenkin lämpimästi osallistuen? Hitsi, kun en tiedä, miten, kun tuo kaikki on niin näkyvästi pielessä...