Miten alkoholisti reagoi jos hänelle sanoo suoraan että juo liikaa ja täytyy vähentää/lopettaa?

Minä varmaan sanoisin, että ei kuulu sinulle.

Mulle sanoi aikanaan, että tykkää juoda. Että siksi juo, eikä aio lopettaa.

Kieltää asian kokonaan, väittää että sanoja valehtelee tai on harhainen.

Minä sanoisin että kiitos, on tiedossa.

Suuttuuu.

Riippuu kuka sanoo.

Sinccis

Sanoo mitä se sulle kuuluu. 

Ongelma paljastuu, jos pyydät tämän kerran olemaan ottamatta. Normaali ihminen pystyy jättämään väliin, alkkis ei. Sanoo kyllä että pystyy, mutta ei ikinä jätä.

Suuttuu (ei muuta tapojaan), myöntää että sanoja on oikeassa (ei muuta tapojaan), on kuin ei olisi mitään kuullutkaan (ei muuta tapojaan).

Muutosta ei tapahdu ennen kuin se muutos lähtee alkoholistista itsestään, ei kenenkään ulkopuolisen sanomisista.

Kiusaantuu, koska tietää itsekin juovansa liikaa, ja todennäköisesti purkaa sen suuttumisena hänen asioihin puuttumiseensa. Joka tapauksessa sillä sanomisella ei ole mitään merkitystä, jos kyseessä on alkoholiriippuvuus. Se ei häviä sillä, että sanoo toiselle, että tämä on oikeassa, ja päättää lopettaa tai vähentää.

Tutustu Päihdelinkkiin ja sen Kotikanavaan, jos olen alkoholiriippuvaisen lähiomainen.

Riippuu onko kyseessä ensimmäinen kerta kun asia otetaan puheeksi, onko mahdollisesti joskus ollut hoidossa ym. monista eri asioista. Oman kokemukseni mukaan joko suuttuu tai aloittaa lauseen ”joo kyllähän minä sen tiiän, mutta...” ja sitten alkaa oikeuttamaan ja puolustelemaan käyttöään juuri siinä elämäntilanteessaan.

"Se on mun oma asia paljonko juon tai olen juomatta. Se ei ketään häiritse, jos minä juon, joten älä tule puuttumaan minun asioihini. Tai haluatko, että minäkin alan puuttumaan sinun asioihisi.' "Minulla on asiat surkeasti. Jos todella haluat auttaa niin anna rahaa."

Minä lähtisin baariin.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma paljastuu, jos pyydät tämän kerran olemaan ottamatta. Normaali ihminen pystyy jättämään väliin, alkkis ei. Sanoo kyllä että pystyy, mutta ei ikinä jätä.

Siis. Pointtihan on siinä, että kukaan muu ei määrää mitä mä teen elämässäni. 

Vaikka sanoisi, että jätäppä tänään käymättä kaupassa, kun olet sinne lähdössä, niin jättäisitkö ?

Sinccis

En mä ainakaan jättäisi. Menisin kauppaan, jos huvittaisi. Ei siinä muiden kitinät vaikuta.

Mutta pystyisin kyllä jättämään kauppareissun väliinkin.

Sanon suoraan, etten siedä alkkiksia.

Ihan sama, miten reagoi tai lopettaako.

Riittää se, mitä näin lapsena ja nuorena. Aikuisena mun ei tarvitse katsella eikä kuunnella sitä p*skaa.

Sanoi että aikoo jatkaa näin loppuun saakka.

Sanoo että olet oikeassa, pitäisi vähentää. Sitten jatkaa kuten ennenkin.

On ollut yksi alkoholistisuhde ja yksi säätö. Ei enää koskaan, kiitos. No viimeisin tapaus ei koskaan myöntänyt ongelmaa. Loukkaantui ja alkoi selitellä, ettei juo, ei ole alkoholisti, juo harvoin, on hyvä syy juuri silloin juoda, juo hyvin vähän (kertoi juovansa alle kolmanneksen siitä mitä omin silmin näin) jne. Välillä oli kutsunut ambulanssia itselleen, kerran oli viety mielisairaalaan....näistä en siis tiennyt etukäteen. Ei siis ehdottomasti ollut alkoholisti omasta mielestään. Hassu juttu, että hänen edellinen suhteensakin oli kaatunut siihen, kun naisystävä kuvitteli hänen olevan alkoholisti....

Edellinen myönsi olevansa alkoholisti ja oli oikein ylpeä siitä. Väitti kyllä välillä, ettei nyt aio juoda, esim. yhteisellä matkalla. Ryyppäsi luonnollisesti matkan kuin sieni, se oli aivan paskaa. Elämä pyöri alkoholin ympärillä, se oli aina ykkönen. Kaikki muu, myös minä, tuli sen jälkeen. Odotti vain, että pääsi juomaan, ja jatkoi sitä nukkumaanmenoon asti. Oli kivoja suunnitelmia, mitä voidaan tehdä ja minne mennä, mutta mikään ei toteutunut, koska sitten olis tarvinut olla hetki juomatta.

Kun 1) ihmisellä ei ole mielestään ongelmaa ja 2) hän ei halua ongelmaansa apua, on aivan sama, mitä hänelle sanoo.

Kannattaa jatkaa matkaansa kun vielä voi. Olen tällä hetkellä absolutistin kanssa ja jestas meillä on niin paljon parempaa. Ei tarvitse miettiä, milloin se pystyy ajamaan, voidaanko lähteä jonokin kun on krapula  / päissään, onko siinä kunnossa, että pystyy mihinkään sängyssä....tämä vain pintaraapaisuna.

Sano toki, että olet huolissasi jne, ja että olet tukena, jos hän haluaa lopettaa juomisen. Muuta et voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma paljastuu, jos pyydät tämän kerran olemaan ottamatta. Normaali ihminen pystyy jättämään väliin, alkkis ei. Sanoo kyllä että pystyy, mutta ei ikinä jätä.

Siis. Pointtihan on siinä, että kukaan muu ei määrää mitä mä teen elämässäni. 

Vaikka sanoisi, että jätäppä tänään käymättä kaupassa, kun olet sinne lähdössä, niin jättäisitkö ?

Sinccis

En mä ainakaan jättäisi. Menisin kauppaan, jos huvittaisi. Ei siinä muiden kitinät vaikuta.

Mutta pystyisin kyllä jättämään kauppareissun väliinkin.

Ehkä mutta jos kyse on vaikka parisuhteesta, on melkoista itsekkyyttä jos ei yhden kerran voi olla toisen toiveesta juomatta, edellyttäen tietysti että pyyntö esitetään hyvässä hengessä.

p.s. En siis tiennyt kummastakaan etukäteen, että on alkoholisti. En olisi aloittanut edes säätöä. Ei koskaan enää!