Ensitreffit Alttarilla Official 2019

Vierailija kirjoitti:

Onko Oskari siis nyt 40 tai 41v? Vaikka lehdessä oli 39v.

Rehellisesti sanottuna, sitä ei tiedä kukaan täällä. Täällä oli äänestys Oskarin iästä ja ykköseksi vastauksissa taisi tulla 45v ja toiseksi 50v.

Siitä voi päätellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Oskari siis nyt 40 tai 41v? Vaikka lehdessä oli 39v.

Rehellisesti sanottuna, sitä ei tiedä kukaan täällä. Täällä oli äänestys Oskarin iästä ja ykköseksi vastauksissa taisi tulla 45v ja toiseksi 50v.

Siitä voi päätellä.

Täällä oli Oskarin koulukaveri joka tiesi et Oskari on 40v. Ei tarvii sitä vääntää muuksi.

Vierailija kirjoitti:

Oskari imuroi. Heidi pyyhkii pölyjä.

- Meillä on näitäkin pulloja! *tutkii lahjakassia*

- Niin on.

- Vai pitääks niit säästää?

- Joo. Tai emmä tiiä. - - Kandee ottaa ne kortit varmaan erilleen ettei ne mee vahingossa.

- Uii! *heiluttaa pulloa* Samppanjaa!

- *nyökkää suu viivana*

- Muistaksä keneltä tää oli?

- Se oli noilta pojilta.

- Joo. Ai täällon tämmönen kortti tullu.

- Sen voi ainaki hyvin laittaa mun puolesta jakoon.

- Joo.

- Ehkä mä en ihan - - Ehkä mä en noita kalleimpia samppanjoita jakais kuitenkaan. Se tuntuis lahjanantajaa kohtaan epämiellyttävältä.

- Säästetään ne. Entäs toi jätti?

- Sen varmaan voi.

Keltä "pojilta"? Onko tässä nyt viittaus niihin valokuviin, josta väitteistä joku täällä tuohtui, että ei ne ole Oskarin poikia. Vai pojitteleeko hän nyt niitä setämiehiä, jotka patsastelivat polttari- ja hääjaksossa hänen rinnallaan?

Heidi selvästi intoutuu avaamattomasta alkoholipullosta ja Oskarikin tuntuu olevan kovin kitsas jakamaan muiden kanssa näitä aarteita. Kiva, että nämä nestemäiset lahjat olivat kummankin mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Oskari siis nyt 40 tai 41v? Vaikka lehdessä oli 39v.

Rehellisesti sanottuna, sitä ei tiedä kukaan täällä. Täällä oli äänestys Oskarin iästä ja ykköseksi vastauksissa taisi tulla 45v ja toiseksi 50v.

Siitä voi päätellä.

Täällä oli Oskarin koulukaveri joka tiesi et Oskari on 40v. Ei tarvii sitä vääntää muuksi.

Ja siihenhän me luotamme, kun joku kirjottaa täällä olevansa jotain:D Älä edes vitsillä kirjoita tuollaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdyn kyllä täysin siihen toimittajienkin julki tuomaan havaintoon EA:sta, että todella karu kuva suomalaisista naisista tulee tämän sarjan myötä. Itselleni mieleen on tullut, eikö valtaosalle naispuolisista ole kotona opetettu edes käytöstapoja.

Voin kertoa, että olen jopa järkyttynyt. Kauhulla olen muistellut jotain lukioaikaisia flopanneita treffejä että en kai ollut silloin yhtään kuin esim. Katja tai Rosa.

Ja se hämmennys myös siitä, että miehistä vain joku Roni oli pohjanoteeraus. Hänkään ei ollut huonokäytöksinen muuten. Olisi vain voinut olla rehellinen sille Tanjalle. Naisista on melkein joka kaudella ainakin yksi käyttäytynyt karmeasti ja loukkaavasti. Unohtaen käytöstavatkin, vaikka on monien joukosta valittu ja kaikki näkyy TV:ssä. Miehen tunteet ei pätkän vertaa ole kiinnostaneet näitä naisia.

Sitäkin voisi pohtia, että miehistä tuohon ohjelmaan tuskin hakevat ne pahimmat peräkylän sovinistitörpöt (No Heikki oli aika paha solvatessaan Miinan ulkonäköä ym.), kun taas naisista juuri pahimmat nirppanokat saattavat hakea.

Heikillä kyse ei ollut siitä, etteikö hän huolinut Miinaa. Siinä mielessä eri asia kuin näillä EA-naisilla. Heikkihän nimenomaan halusi Miinan ja ymmärsin että hän oli se, joka ei sitä eroakaan halunnut.

Heikki oli tyypillinen tahdittomuuksia laukova älykkömies. Itselleni lapsesta asti tuttu miestyyppi, joka ei paremmin tuntiessa ole ollenkaan huono miestyyppi. Sitä paitsi ne huumoriksi tarkoitetut kommentit kohdistuvat muihinkin. Toisin kuin näillä EA-naisilla töykeys vain siihen mieheen.

Ei ole kovin älykästä laukoa tahdittomuuksia.[/P

Olen täysin eri mieltä kanssasi. Älykäs voi olla silti, vaikkei ole sosiaalisesti taitava. Mutta todennäköisesti tarkoituksesi olikin vain mollata Heikkiä, eikä edes ymmärtää koko älykkyys-aspektia.

Miksi ihmeessä tarkoitukseni olisi ollut ihan huvikseen mollata Heikkiä? Minä vain en pidä ihmisistä, jotka arvostelevat muiden ulkonäköä. Muuten Heikki vaikutti olevan ihan ok.

Ei Heikki erityisesti arvostellut Miinan ulkonäköä. Ja taisi sanoa Miinaa myös kauniiksi.

Ei tosiaankaan, mutta Miina otti kyllä nokkiinsa Heikin sanoista eli oli aika herkkänahkainen. Miina otti yhä uudelleen puheeksi Heikin muutamat sanomiset. Olihan Miina järkännyt häihin jo aikamoisen yllätyksen selästä avoimella hääpuvulla, joka paljasti hurjan tatuoinnin. Olisin itsekin säikähtänyt sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Oskari siis nyt 40 tai 41v? Vaikka lehdessä oli 39v.

Rehellisesti sanottuna, sitä ei tiedä kukaan täällä. Täällä oli äänestys Oskarin iästä ja ykköseksi vastauksissa taisi tulla 45v ja toiseksi 50v.

Siitä voi päätellä.

Täällä oli Oskarin koulukaveri joka tiesi et Oskari on 40v. Ei tarvii sitä vääntää muuksi.

Tämä. Naimisiin mennessä tarkistetaan ja nähdään kyllä kaikki viralliset tiedot, ikä myös tietenkin.

Nämä muut kommentit on jonkun kiusaajan hokemista, monta(kymmentä) sivua jauhanut miten vanhalta näyttää ja kaikenlaista muuta "kivaa".

Mielestäni Oskari vaikuttaa oikein kivalta mieheltä. Ja näyttää myös kivalta, kun on hyvä luonne. Ainakin näin TVn välityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Jos saisitte nimetä vain neljä ihannekumppaninne ominaisuutta EA-asiantuntijoille, niin mitä ne olisivat? Ottakaa vielä huomioon, että sananne voidaan tulkita väärin. 

En laita tähän vielä omaa listaani, ettei se vaikuta muiden vastauksiin. 

1. Huumorintajuisuus - todella vaikea saada oikein, koska voidaan tulkita niin eri tavalla; toisen hauska on toiselle ärsyttävää.

2. Elämänmyönteisyys - itse tarkoittaisin tällä sitä, ettei turhista stressaa ja osaa ottaa asioita rennosti ja huumorilla. 

3. Ystävällisyys/lempeys - eli ei tosiaan piikittelevää ja dominoivaa tyyppiä.

4. Itsestään huolehtiminen - epäsuorasti siis komea, heh. Mutta mikä kenellekin sitten on hyvännäköistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan ainakin menneisyyden itsessäni jonkin verran Katjaa - käyttäydyin teini-ikäisenä samalla tavalla, kun joku poika oli ihastunut minuun ja "seukkasimme", vaikka en hänestä tykännyt (en vain osannut/kehdannut jättää). Silloin en vielä ollut oppinut keskustelemaan tai ilmaisemaan omaa pettymystäni rakentavasti, ja ne negatiiviset tuntemukseni purkautuivat juurikin tuollaisena piilohaistatteluna (pituus), silmien pyörittelynä (kissaan tutustuminen) ja vetäytymisellä (Ollin asuntoon muuttaminen -> suoraan sohvalle kippuraan puhelin kädessä). Odottaisin aikuiselta ihmiseltä taitoja ja rohkeutta puhua suoraan ja ilmaista pettymystä jotenkin muuten kuin Katja tällä hetkellä tekee.

Jep, olen samaa mieltä, että suurin ongelma on pettymys puolisoon ja se, että sitä ei kyetä käsittelemään, vaan kiukutellaan kissan ja kaiken muun kautta. Katjalla on varmasti ollut jättimäinen ahdistus, kun tajuaa, ettei mies miellytä millään tasolla. Luulisi, että tuotakin asiaa käsitellään etukäteen, että miten kuvittelevat kykenevänsä suhtautumaan pettymykseen. Vai käsitelläänkö? Katja ei hallitse pettymystään aikuisen tavoin ja se loukkaa Ollia. Oli lopputulos mikä tahansa, Katja oppinee kantapään kautta paljon itsestään, kun tuntuu olevan tylyytensä ansiosta keskustelujen sylkykuppi.

Mikähän tuossa Ollissa muka niin risoo Katjaa, en ymmärrä. Luulisi että tällaiseen ohjelmaan lähtenyt ymmärtää, että sieltä voi tulla oikeasti vastaan melkein mitä vain ja siinä sitoudutaan yrittämään! Katja on alusta asti hankaloittaut kaikkea, aiheuttaa pahaa fiilistä toiselle ja itselleen. Kauhea pettymys.

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen. Ja jos ei pystyisi siihen, niin sitten ei hae tuohon ohjelmaan!

Hän on siis aivan väärässä ohjelmassa, ihan kuin ei olisi tajunnut yhtään mihin meni.

Tulee väistämättä mieleen oisko joku Oskarin ex tai muu tuntemansa henkilö, jolla on jotain häntä vastaan.

Mun mies:

1. Huomioiva ja fiksu

2. Positiivinen - elämä on niin paljon kivempaa ja helpompaa kun sen läpi rämpii hymy huulilla

3. Pitää itsestään ja asioistaan huolta. En kestäisi jos ei mies jaksaisi laittaa tikkua ristiin huoltotoimenpiteissä. Niin suuri osa elämää on tätä, hoidat asioita, huollat tavaroitasi ja kotia ja pidät itseäsi kunnossa.

Tämä insinööri nainen sopisi paremmin iki sinkuksi!!!

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen.

Samaa ajattelen. Se olisi henkisen kasvun paikka pystyä olemaan tuossa tilanteessa ja käyttäytymään hyvin. Kuten me aikuiset ihmiset monissa tilanteissa joudumme ihmisten kanssa tekemisissä ollessamme, työpaikoilla, harrastuspiireissä, matkoilla, suvun kesken. Aina ei ole ihannetilannetta ja sukulaissieluja ympärillä, mutta mehän opettelemme jo pikkulapsista alkaen toimimaan tilanteissa, joissa olemme muiden seurassa, vaikkei aina natsaisikaan.

Jos olisin lähtenyt mukaan ohjelmaan, en keskittyisi vain siihen toiseen, vaan keskittyisin myös itseeni opetellen olemaan oudossa tilanteessa oudon ihmisen kanssa antamalla tälle arvon ja jos en rakkauttani, enkä ehkä ystävyyttäni, niin myötätuntoisen kaveruuteni nyt ainakin. Sen verran vaativa ja ankara olen itselleni, että siihen olisi pystyttävä. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen.

Samaa ajattelen. Se olisi henkisen kasvun paikka pystyä olemaan tuossa tilanteessa ja käyttäytymään hyvin. Kuten me aikuiset ihmiset monissa tilanteissa joudumme ihmisten kanssa tekemisissä ollessamme, työpaikoilla, harrastuspiireissä, matkoilla, suvun kesken. Aina ei ole ihannetilannetta ja sukulaissieluja ympärillä, mutta mehän opettelemme jo pikkulapsista alkaen toimimaan tilanteissa, joissa olemme muiden seurassa, vaikkei aina natsaisikaan.

Jos olisin lähtenyt mukaan ohjelmaan, en keskittyisi vain siihen toiseen, vaan keskittyisin myös itseeni opetellen olemaan oudossa tilanteessa oudon ihmisen kanssa antamalla tälle arvon ja jos en rakkauttani, enkä ehkä ystävyyttäni, niin myötätuntoisen kaveruuteni nyt ainakin. Sen verran vaativa ja ankara olen itselleni, että siihen olisi pystyttävä. Piste.

Mustakaan tässä ei ole pääasia se, kuka ketäkin risoo ja kuka kenellekin on pettymys, vaan että miten sen näyttää ja ilmaisee. Se on mullekin ollut todellinen tyrmistyksen aihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen.

Samaa ajattelen. Se olisi henkisen kasvun paikka pystyä olemaan tuossa tilanteessa ja käyttäytymään hyvin. Kuten me aikuiset ihmiset monissa tilanteissa joudumme ihmisten kanssa tekemisissä ollessamme, työpaikoilla, harrastuspiireissä, matkoilla, suvun kesken. Aina ei ole ihannetilannetta ja sukulaissieluja ympärillä, mutta mehän opettelemme jo pikkulapsista alkaen toimimaan tilanteissa, joissa olemme muiden seurassa, vaikkei aina natsaisikaan.

Jos olisin lähtenyt mukaan ohjelmaan, en keskittyisi vain siihen toiseen, vaan keskittyisin myös itseeni opetellen olemaan oudossa tilanteessa oudon ihmisen kanssa antamalla tälle arvon ja jos en rakkauttani, enkä ehkä ystävyyttäni, niin myötätuntoisen kaveruuteni nyt ainakin. Sen verran vaativa ja ankara olen itselleni, että siihen olisi pystyttävä. Piste.

Mustakaan tässä ei ole pääasia se, kuka ketäkin risoo ja kuka kenellekin on pettymys, vaan että miten sen näyttää ja ilmaisee. Se on mullekin ollut todellinen tyrmistyksen aihe.

Niinpä. Vaikka pettyisi ihmiseen tai ärsyyntyisi pahasti toisesta (tässä tapauksessa uudesta) ihmisestä niin silti voi VALITA miten käyttäytyy. Tunteitaan ei voi (täysin) valita (vaikka tunteisiinkin voi itse vaikuttaa jonkun verran). Mutta käyttäytymisen voi valita. Pettymyksestä huolimatta voi valita käyttäytyä kauniisti tai ystävällisesti tai huomioivasti. Vaikka ei olisi pätkääkään ihastunut. Sellainen ihminen, jolla on "kaunis sielu", käyttäytyy ystävällisesti niitäkin kohtaan, joihin on pettynyt. Ei sitä pettymystä ole ok purkaa uuden siipan niskaan tässä formaatissa, koska ei se sen siipan vika ole että hän on sellainen kuin on ja hänet on valittu minulle.

Kinuskitoffee kirjoitti:

Heidi on kaksonen horoskoopiltaan. Arvasin sen viimeistään nähtyäni asunnon. Kaksonen ilman merkkinä tarvitsee tilaa ja avaruutta niin asunnossaan, kuin suhteessaan. Oskari kyllä tuntuu antavan tilaa. Kaksosnainen myös vaihtaa mielipiteitään ja mielialojaan tiuhaan. Siinä vaaditaan kumppanilta rentoa ja vakaata otetta ja asennoitumista. Mistä tiedän? Olen itsekin kaksosnainen ja alakerran heippalapussa oli synttäreiden juhlimispv 1.6. Tuskin niitä montaa viikkoa etukäteen tai jälkikäteen juhlitaan. Btw. Kaksonen on huikea seuralainen koska osaa tulla juttuun niin monenlaisten ihmisten kanssa :)

Hops joo sori. Kaksonen on oikein.

-se ravusta kirjoittanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen.

Samaa ajattelen. Se olisi henkisen kasvun paikka pystyä olemaan tuossa tilanteessa ja käyttäytymään hyvin. Kuten me aikuiset ihmiset monissa tilanteissa joudumme ihmisten kanssa tekemisissä ollessamme, työpaikoilla, harrastuspiireissä, matkoilla, suvun kesken. Aina ei ole ihannetilannetta ja sukulaissieluja ympärillä, mutta mehän opettelemme jo pikkulapsista alkaen toimimaan tilanteissa, joissa olemme muiden seurassa, vaikkei aina natsaisikaan.

Jos olisin lähtenyt mukaan ohjelmaan, en keskittyisi vain siihen toiseen, vaan keskittyisin myös itseeni opetellen olemaan oudossa tilanteessa oudon ihmisen kanssa antamalla tälle arvon ja jos en rakkauttani, enkä ehkä ystävyyttäni, niin myötätuntoisen kaveruuteni nyt ainakin. Sen verran vaativa ja ankara olen itselleni, että siihen olisi pystyttävä. Piste.

Mustakaan tässä ei ole pääasia se, kuka ketäkin risoo ja kuka kenellekin on pettymys, vaan että miten sen näyttää ja ilmaisee. Se on mullekin ollut todellinen tyrmistyksen aihe.

Niinpä. Vaikka pettyisi ihmiseen tai ärsyyntyisi pahasti toisesta (tässä tapauksessa uudesta) ihmisestä niin silti voi VALITA miten käyttäytyy. Tunteitaan ei voi (täysin) valita (vaikka tunteisiinkin voi itse vaikuttaa jonkun verran). Mutta käyttäytymisen voi valita. Pettymyksestä huolimatta voi valita käyttäytyä kauniisti tai ystävällisesti tai huomioivasti. Vaikka ei olisi pätkääkään ihastunut. Sellainen ihminen, jolla on "kaunis sielu", käyttäytyy ystävällisesti niitäkin kohtaan, joihin on pettynyt. Ei sitä pettymystä ole ok purkaa uuden siipan niskaan tässä formaatissa, koska ei se sen siipan vika ole että hän on sellainen kuin on ja hänet on valittu minulle.

Olipa hyvin kirjoitettu. Just näin ajattelen itsekin. Tunteet on tubteita, mutta missä voi päästellä vapaasti muuallakaan? Kyllä kuuluu ihan meidän jokaisen arkeen osata käyttäytyä. Tässä formaatissa on vielä se, että täytyy muistaa, että se toinen on ihan samalla tavalla loukussa minun kanssani kuin minä hänen...! Ihan samoin hän joutuu nyt taistelemasn sen kanssa, okenko minä hänelle mieluinen! Eikö nuo osallistujat voisi tukea toisiaan osallistujina tähän ohjelmaan, samassa liemessähän he ovat.

Täytyy sanoa, että tämän kauden miehet osaavat sen.

Katsoin vasta nyt sarjaa ja ilahduin, että mukana on yli 50-vuotiaitakin. Jaa, ei olekaan. Heidi ja Oskari ovat alle 40. No viis ulkonäöstä. Valittaminen ja kitiseminen ja itsekeskeisyys on outoa tuossa vaiheessa. Lukaisin parien esittelytekstejä. Kaukana ovat tavoitteistaan jotkut. Huonoa itsetuntemusta ehkä?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-ovat-uudet-ensitreffit-alttar…

Katja ei ole kypsä parisuhteeseen. Hyvä Mensa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menisin itse tuohon ohjelmaan niin koittaisin kaikkeni rakastua ja lähentyä mulle valitun miehen kanssa, vaikka ei mielestäni olisikaan mun tyyppiä. Kyllä pitäisi olla tiedossa ja valmistautunut siihen.

Samaa ajattelen. Se olisi henkisen kasvun paikka pystyä olemaan tuossa tilanteessa ja käyttäytymään hyvin. Kuten me aikuiset ihmiset monissa tilanteissa joudumme ihmisten kanssa tekemisissä ollessamme, työpaikoilla, harrastuspiireissä, matkoilla, suvun kesken. Aina ei ole ihannetilannetta ja sukulaissieluja ympärillä, mutta mehän opettelemme jo pikkulapsista alkaen toimimaan tilanteissa, joissa olemme muiden seurassa, vaikkei aina natsaisikaan.

Jos olisin lähtenyt mukaan ohjelmaan, en keskittyisi vain siihen toiseen, vaan keskittyisin myös itseeni opetellen olemaan oudossa tilanteessa oudon ihmisen kanssa antamalla tälle arvon ja jos en rakkauttani, enkä ehkä ystävyyttäni, niin myötätuntoisen kaveruuteni nyt ainakin. Sen verran vaativa ja ankara olen itselleni, että siihen olisi pystyttävä. Piste.

Samoin ajattelen. Ja huomaan, että vaikka esim. Ollin vatvomistyylistä en niin pidäkään, hän tekee juuri tuon teinivaimolle: kohtelee kuin aikuista tätä teiniksi taantunutta ja katsoja näkövinkkelistä tosi huonon asenteen valinnutta Katjaa. Itse olisin juuri kuten ylläoleva kommentoija ajatellut että katsotaan se viisi viikkoa (tms.) aika. Ja priimana, ei löysäillen. Olen sitä tyyppiä joka luvattuaan tekee parhaansa. Ja kamerat vielä vieressä, en siis edes viitsisi taantua kameroiden edessä. En pysty menemään näiden taantujien pään sisään, miten ihmeessä oikeuttavat käytöksensä kenenkään silmissä, sen puolison, valinnan tehneiden asiantuntijoiden tai TV-katsojien!

Sarjan miehet on yllättävän analyyttisia ja avarakatseisia, naiset taas eivät pysty yhtä hyvin sanoittamaan tunteitaan ja tilannettaan. Yleensähän asia on toisin päin ja sitä pidetään naisten vahvuutena selviytyä elämässä ja ihmissuhteissa.