Petetty kuoli häpeään

Joskus luin artikkelin, että todellakin sydänsuruun voi kuolla. Yleensä tämä koskettaa ikäihmisiä, esim. pariskunnat kuolevat yhtäaikaa tai melko lähekkäin. Uskoisin, että jos oli koko ikänsä kärsinyt asiasta, eli miehen pettämisestä ja varmaan oli tietoinen, niin se myös varmaan on aiheuttanut sydämelle liikaa rasitusta. 

80-luvulla Suomi oli niin erilainen verratuna nykyaikaan koti, kirkko, isänmaa. Yhteisöllisyys oli kyttäämistä, juoruamista, paskoja talkoojuttuja, tappeluja sukujen kesken, sisällissodan traumat, toinen maailmansota, sotaleskien valvottu elämä (ettei polku hautausmaalle sammaloidu), kaupungistuminen, itä-länsi akselin vaikutus kaikkeen. Taatusti ihminen kuoli suruun ja häpeään. Varmaankin perheen äiti oli jotenkin ulkopuolinen, rääkätty kärsivä suomalainen nainen. 

Ihminen voi kuolla nykyäänkin häpeään ja suruun mutta se on nykyään diagnoosi masennus.

80-luku hyvä musiikki, Suosikki, kivat uudet ruokajutut, kiva peruskoulu ja kiva lukio, jupit leikki Helsingissä, USA, hetken oli nousukausi ja kalliita asuntoja, kaikkea muuta kivaa. Maaseutu ja kaupunki kuin yö ja päivä. 

Ihminen voi kuolla suruun ja häpeään milloin ja koska vain. Ei vain silloin ennen.

Aortan repeäminen vie minuutissa, vaikka nukkuessa. Ei oireile.

Noi aikojen paheksunnat on kyllä. Mummuni saapui tähän kylään isättömän lapsen kanssa (lapsen isä oli naimisissa oleva mies). Oli kaikkien halveksuma ja paheksuma, lapsi myös (isäni). Mummuni vähät välittu, käytännössä haistatti pitkät kylän ämmille ja välillä viel löi bensaa liekkeihin.

Paheksunnassa entisaikaan oli viel jännempää se. Paljon perheitä jossa tiedetty salaisuus että 13 lapsisessa perheessä se 6. Näytti ihan eriltä kuin kaikki muut lapset jne.

Yksi kylän rouva oli taas mahtava ja kaikkien yläpuolella, silti miehellään oli lehtolapsi joltain reissulta :D

Kun ei ollut Sanoma-konsernia täyttämässä meidän jokapäiväistä juorujen tarvetta, niin ne jutut piti keksiä itse siinä pienessä kyläyhteisössä. Sitten juoruttiin jokaisesta vähänkään poikkeavasta ihmisestä tai toiminnasta. Lehtolapsia oli kylät puolillaan, mutta silti oltiin kärkkäitä osoittelemaan sormella toisia.

Samaa kyttäämistä se on nykyään. Nyt vaan seurataan miten työpaikan seksisuhteet edistyy työkavereiden kesken ja miten puolisot reagoi esim. laskettelumatkojen tai laivaseminaarien jälkeen (tuleeko avioeroja, masennusta, hermoromahduksia kun siipat ymmärtää tai niille kärytetään tää työpaikkojen seksimaailma)

Ei kannata hankkia lapsia näiden sotkujen keskelle. Avioerot ja pettäminen on samanlaista tuskaa kuin ennenkin. Joku kuolee häpeään vielä nykyään näissä sotkuissa

Surullinen asia. Aivan itkettää tämä ketju. 

Muistan myös 60-luvun ja 70-luvun kun maailma muutui näissä seksiasioissa. Kyllä ihmiset ovat aina kytänneet, urkkineet ja juoruilleet näistä asioista. Ennen nämä asiat olivat vielä renkempia kyläyhteisöissä. 

Nykyäänkin pettäminen saa ihmisten elämän sekaisin.  Ei vain kolme ihmistä kärsi vaan juuri nämä työyhteisöt ja muut kärsii. Toipuminen kestää aina kauan.

Vanhana miehenä olen aina ihmetellyt tätä varattu mies ja nuori naimaton naistyöntekijä juttuja. Niissä voi käydä todella pahasti.

kyllä ennen oli paremmin vaikka moni pimeähkö asia jäi kesksustelematta nyt on nämä typerät älylaitteet ja tämmöset joutavat palstat missä joutavat ihmiset voi puhua paskaa ja erota jos kulli on liian löysällä löysässä pillussa. kaikki saa kukkia nykyisin nekin jotka ei tuota mitään arvoa sille mikä yhteiskunnan pitää pystyssä oikeesti.uskokaa tai älkää 50v päästä hävetään näitä itsekeskeisyyden someaikoja

Hirvittävä tuo stoori 80-luvulta. Aivan kylmäs koko juttu kuin Alibia ois lukenut.