Lapsen kirjojen LUKEMINEN vaikuttaa tulevaan MENESTYKSEEN enemmän kuin vanhempien sosioekonominen asema ja koulutus

Lukeminen harjoittaa myös lapsen pitkäjänteisyyttä. Kännykän näpyttely toimii vastakkaiseen suuntaan.

Lukeminen on tylsää ja hidasta. Se ei tuo nopeaa palkkiota kuten peleissä. Se vaatii ajattelutaitoa ja kärsivällisyyttä. Nämä ovat hukassa suurimmalta osalta aikuisiakin. Olemme menettäneet jo pelin addiktoivalle netille. Jatkossa hyvä lukutaito tulee olemaan harvojen eliittitaito eli palaamme taas 1800-luvun Suomeen, jossa pappi, nimismies ja apteekkari osasi kylässä lukea. Olen tosissani tätä mieltä. Netin valesivustot ja huhuihin ja someen pohjautuva media eivät missään mielessä kannusta oikeaan hitaaseen tiedonetsintään ja mediakriittisyyteen. Mitä enemmän tämä laajenee, näkyy se ihmisten asenteissa esim.tieteenvastaisuutena ja tahallisena väärinymmärryksenä. Näiden ihmisten lapset imevät asenteensa kotoa. Tämä taas asettaa haasteen kouluille, miten tällaisiin ihmisiin suhtautua. Asenteellinen lukutaidottomuus on isoin ongelma lukuhaluttomuuden ohella. Pahimmassa tapauksessa on pakko perustaa ylsityiskouluja niille, jorka haluavat vielä lukea ja opiskella tosissaan ja ns.rupukouluja erikseen.

Millä mekanismilla? Eli kun luen paljon kirjoja, niin joku haluaa palkata mut? Kuka?

Voithan sinä noin kuvitella. Suurinta osaa lukeminen ei kiinnosta. Roskaromaaneja lukemalla ei kyllä kehity yhtään miksikään.

En usko ellet esitä kunnollista lähdeviitettä. Lukemisen kanssa yhteensopivat luonteenpiirteet kuten rauhallisuus, introverttius ja pohdiskelu eivät ole enää nykymaailmassa vaatimuksia menestykselle. Pikemminkin ne ovat menestyksen esteitä.

Joku voi toki menestyä lukemisesta huolimatta.

Jaa. Mulla duunarivanhemmat, jotka innokkaita lukemaan, äiti etenkin. Hyvin monipuolisesti luki. Kävin yliopiston.