Sinkku, mitä menneisyydessä olisi pitänyt tapahtua, että olisit nyt parisuhteessa?

Edes yksi seurustelu, jonka aikana ei olisi mies ei olisi paljastunut epäluotettavaksi.

Olisi pitänyt tulla kaapista ajoissa. 

Olisi tullut vastaan joku jonka kanssa haluan suhteen.

Olisi pitänyt olla sairastumatta, ja menettämättä hyväpalkkaista ammattiani

Jäädä yksi henkilö välistä.

Exällä olis pitäny olla myös halu tehdä suhteen eteen asioita, eikä aina odottaa minun joustavan.

Olisi kai pitänyt laittaa parempaa ruokaa.

En harmittele että olen sinkku. Päinvastoin, tässä on paljon hyvää ja itselleni sopivaa.

Jos olisin rakastunut menneisyydessä mieheen, joka oli rakastunut minuun tai jos mies, johon olin rakastunut, olisi rakastunut minuun takaisin, olisin varmaan nyt naimisissa.

Jälkeenpäin katsottuna, molempien elämäntyylissä oli elementtejä, joita en tällä hetkellä sietäisi kovin hyvin, joten jos olisin kumman tahansa kanssa naimisissa, eläisin luultavasti huonompaa elämää kuin nyt elän sinkkuna.

Olisi pitänyt jäädä koulukiusaamatta.

Olisi pitänyt nähdä enemmän vaivaa ulkonäköön.

Viimeistään lapsuudessa olisi asioiden pitänyt mennä toisin. Tai luultavasti jo hedelmöityshetkellä. En ole koskaan kaivannut parisuhdetta. Ei ole käynyt ikinä mielessäkään mikään parisuhde. Ja vaikka olisikin, ei silti olisi mitään mahdollisuutta parisuhteeseen.

Vanhempien olisi pitänyt jättää se Commodore 64 minulle ostamatta, siitä lähti syöksykierre.

Olen jo vanha kurppa, mutta nuorempana olisi ollut ulkonäön puolesta vielä jotain mahkuja pariutua. Olin kuitenkin sairaalloisen ujo. Olin suunnilleen ihan paniikissa, jos joku mies lähestyi. Olisi pitänyt jotenkin päästä yli ujoudesta ja jännittämisestä. Jos yhtä ujo jännittäjä olisi lähestynyt, sekin ois voinut olla hyvä alku. Lähestyjät kuitenkin olivat aina niitä rempseitä ja puheliaita, ja se heidän "hölöttävyytensä" veti itseni ihan lukkoon.