Lue keskustelun säännöt.
Miehen ystävät
PINNAPALAA
13.07.2019 |
On ollut ikävä on huomata, kuinka ystävät hiljenevät, kun mieheni sairastui vakavasti. Ennen seura kelpasi kyllä kovastikin! Nyt, kun tarvitsee apua ei ketään kiinnosta.
Olen muutamalle laittanut viestiä asiasta keväällä, jolloin tilanne muuttui hetkellisesti. Nyt taas sama hiljaisuus!!
Kommentit (5)
Toiset ajattelee häiritsevänsä, jos ottavat yhteyttä "kun on rankkaa niin ei ne jaksa minua/vieraita ihmisiä".
Toisaalta sitten just se, ettei osata kohdata sitä sairautta -> vetäydytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät hyvin todennäköisesti tarkoita mitään pahaa vetäytymisellään. Kuten aiemmatkin kommentoijat sanoivat, syitä siihen voi olla monia.
Muistan itse kun ystäväni äiti sairastui vakavasti, siis niin että elinajan odote annettiin viikoissa. He olivat hyvin läheisiä keskenään kuten minäkin äitini kanssa. Yllätyin itsekin siitä, miten vaikea on olla läsnä ystävän surussa, pelossa ja ahdistuksessa, kun väkisinkin itse peilaa tilannetta omaan elämäänsä. Mitä ihmettä minä tekisin ilman äitiäni? Kyse oli niin vaikeasta asiasta, että en osannut oikein olla mitenkään päin. Kyselin jotain peruskuulumisia, mutta en osannut olla tukena kuten ystävän kuuluu. Mitä voi sanoa ihmiselle, joka on menettämässä elämänsä tärkeimmän ihmisen? Onko töykeää olla sanomatta mitään? Tällaisia siinä sitten kelailee, ja ystävälle homma saattoi vaikuttaa siltä että vetäydyn koska ei kiinnosta.
Hyvin tuttu tilanne.
Minä olen omaishoitajana toisella vanhemmistani.
Kaikki entiset ystävät ovat kadonneet, kukaan ei enää yhteyttä pidä millään tavalla.
Sama kohtalo on hoidettavallakin, hänenkään entiset ystävät ei käy enää.
Ei voi muuta kuin ihmetellä tapahtunutta, hoidettavakin kykynee keskustelemaan aivan normaalisti.
Mitä ihmiset pelkää, ei nämä sairaudet ole tarttuvia?
Vierailija kirjoitti:
Toiset ajattelee häiritsevänsä, jos ottavat yhteyttä "kun on rankkaa niin ei ne jaksa minua/vieraita ihmisiä".
Toisaalta sitten just se, ettei osata kohdata sitä sairautta -> vetäydytään.
Ja niin tärkeänä kun sairastunut pitää ystävien tapaamista ja muuta yhteyden pitämistä.
Siitä saa sairastunut paljon voimia kun saa tavata ystäviään tai edes muutaman sanan vaihtaa.
Ystävien ei tarvitse sairautta voivotella, huumoria ja jokapäiväisiä juttuja mistä ennenkin on juteltu.
Ihmiset pelkäävät, eivätkä osaa kohdata omia ahdistavia tunteitaan. En tiedä, mikä siihen auttaisi. Pitäisikö miehesi ottaa suoraan yhteyttä ystäviinsä kuin sinun? Jos siis kykenee.
Usein auttaa, jos tarvitsee jotakin konkreettista apua. Etenkin miehet osoittavat sympatiansa niin. Joten olisiko teillä kotona tarvetta sellaiseen, mitä miehesi ei pysty enää tekemään ja jonkun pitäisi tulla talkoisiin?
Kun on tekemistä ei tarvitse puhua, mutta silti ollaan lähellä. Sellaista sanatonta myötätuntoa.
Yksi ratkaisu ovat myös vertaistukiryhmät. Uusia ystäviä.