Perhepäivähoidon hyvät puolet
Heippa!
Harkitsen lapseni hoitomuodoksi perhepäivähoitoa (olen jo päättänyt) enkä löydä kovinkaan tuoreita keskustelun aloituksia.
Haluaisin kuulla tuoreita positiivisia kokemuksia perhepäivähoidosta. Saa laittaa kommentteja sekä kunnallisesta että yksityisestä perhepäivähoidosta.
Perus asiat kuitenkin tiedän jo kuten että yksityisellä ei välttämättä ole varahoitoa, mutta toisaalta taas kunnalliset pitävät sitten ilmeisesti kaikenmaailman ylityövapaita, enkä kuitenkaan haluaisi pikkuistani yhtäkkiä viedä mihinkään vieraaseen varahoitopaikkaan!
Päiväkodista ei kiitos mielipiteitä en halua lastani isoon meluisaan ryhmään, jossa pikkuinen tai isompikaan ei saa tarvitsemaansa huomiota.
Miten helposti lapselle saa paikan perhepäivähoitajalta? Tutustuitko hoitajaan etukäteen?
Kiitos jo etukäteen :)
Kommentit (21)
Jos laitat perhepäivähoitajalle, mene leikkipuistoon seuraamaan heitä ja kysele muilta sikäläisiltä äideiltä. Tasoeroa on valtavasti.
Asun itse perhepäivähoitajan taloa vastapäätä. Hän on mukava ihminen mutta ulkoiluttaa lapsia ihan ihan kadun vieressä. Laskevat jopa pulkalla suoraan kadulle.
Monissa kunnissa heitä ei enää oikein enää olekaan.
Kävimme tutustumassa muutaman kerran ennen hoidon alkua, aivan kuin päiväkotiinkin mennessä.
Se vieras varahoitopaikka on meillä ollut käytännössä joka kerta sama (perhepäivähoitaja hänkin), ja hyvin on opittu siihenkin.
Suurin positiivinen ero päiväkotiin verrattuna on se, että lapsi jää aina saman aikuisen hoivaan, ja haetaan samalta aikuiselta, lapsella turvallinen olo, ja itsekin kuulee hakiessa päivän kuulumiset.
"enkä kuitenkaan haluaisi pikkuistani yhtäkkiä viedä mihinkään vieraaseen varahoitopaikkaan"
Älä sitten vie perhepäivähoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi oli perhepäivähoitajalla. Hän sairasteli koko ajan.
Meillä sitten taas hoitajan lapset sairasteli ja varahoitoon jouduttiin viemään päiväkotiin, johon sitten myös myöhemmin siirryimme.
Perhepäivähoitajat alkavat valitettavasti olla katoava luonnonvara. Me saatiin lapselle paikka, ei ihan kätevän matkan, mutta siedettävältä etäisyydeltä. Lapsi tuli sinuiksi hoitajan kanssa heti tutustumiskäynnillä ja jäi hyvin luontevasti hoitoon.
Mukavaa, kun ryhmä on pieni ja sattumalta lähes kaikki lapset saman ikäisiä. Hoitaja on ammattimainen, päiväkodista siirtynyt. Lottovoittona hoitajan kanssa samassa pihassa on toinenkin pph, joten tekevät paljon yhteistyötä ja se toinenkin silmäpari löytyy erityistilanteita, kuten vasukeskusteluja varten läheltä.
Ryhmä on aktiivinen ja käyvät paljon retkillä, etenkin nyt kun lapset on kasvaneet jo leikki-ikäisiksi. Lintsit ja lapsimessut, lentokentät ja leikkipuistot ovat kolunneet ihan tämän kevään aikana.
Varahoitopäiviä tulee tasausvapaista kyllä jonkin verran sumplittavaksi, meillä on tietty päiväkoti niitä päiviä varten ja sekin on tullut tutummaksi.
Lapsi sairastelee harvoin, pienessä ryhmässä eivät taudit leviä niin helposti. Ja ryhmäkaverit ovat rakkaita.
Lapset (3 kpl) oli perhepäivähoidossa 4v ikään asti. Sama tuttu hoitaja, samanlaiset arvot kuin vanhemmilla (uskomattoman tärkeää, mutta itse pidin lapsille lukemista ja pieniä kotitöitä tärkeämpinä kuin vessapaperirullista askartelua) ja aikaa lapsille. PPH ei vietä tuntikaupalla suunnitellen kuten LTO:t tekevät ja silti leikitään, lauletaan, opitaan kuukaudet ja viikonpäivät ja retkeillään kodin lähellä.
Meillä oli kunnallinen PPH, mutta lähikaupungissa kaikki PPH:t ovat yksityisiä, vaikka kunta heille lapsia ohjaakin (eli vanhemmille kerrotaan, että ei ole kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityiselle maksatte saman summan, koska kunta tukee maksuissa samoin kuin KELA). Unohdetaan kertoa, että ei ole varahoitopaikkaa ja PPH voi lomailla vaikka 10 vko, silti pitää maksaa täysi maksu.
Kummassakin hoitomuodossa puolensa. Mutta jos satut löytämään hyvän perhepäivähoitajan, niin pph ehdottomasti parempi. Hyvällä tarkoitan luotettavaa, lapselle turvallista aikuista. Hyvän pph:n puolia on juurikin se pieni ryhmä ja lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Ja hoitajaan kannattaa tutustua etukäteen, esim siellä leikkipuistossa.
Tätä et kysynyt, mutta ehdotan kuitenkin lyhyemmän työpäivän harkitsemista, kun palaat töihin eli lapsen hoitopäivän kesto olisi 4-6 tuntia (joo, neljä on tosi lyhyt työpäiväksi..). Tästä päiväuniin menee jo se 2-2,5 tuntia. Kun hoitoon siirtyminen on riittävän pehmeä ja lapsen mukautuminen huomioiva, voit paremmalla mielellä pidentää hoitoaikaa, kun lapsi tottuu hoitajaan, paikkaan ym. Ja tätä suosittelen myös, jos päädyt päivähoitoon päiväkodissa. ( Niissä muuten kannattaa suosia kunnallista puolta, ihan jo valvonnan pelittävyyden kannalta.)
Me saimme asuinalueemme ainoan kunnallisen pph:n esikoiselle. Siellä vierähtikin aika 5-vuotiaaksi asti. Aloitti siis alle 1v. Ja oli aivan mahtava. Tuolla hoitajalla on hyvä maine, käyhän hän tuossa puistossa lasten kanssa ja ihmiset tuntee ja tietää. Teini-ikäinen lapsi muistelee vieläkin mukavia asioita hoidosta ja muistaa, kuinka mukava hoitaja hänellä oli. Erityisin muisto. spesiaalipäivän, kun oli ainoana paikalla joskus 4v. muiden ollessa sairaana ja lähtivät "hurvittelemaan" kaupungille. Kävivät vaatekaupoissa ja Hesellä syömässä. Sai vielä ihanat pajettitumput lahjaksi hoitajalta sillä reissulla.... Ne on vieläkin tallessa.
Vierailija kirjoitti:
Pph on hyvä pienemmille mutta kolmevuotiaasta eteenpäin päiväkoti.
Miksi? Meillä ovat aloittaneet pph:lla 2,5-3 -vuotiaina ja menneet sieltä eskariin. Ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Käytännöt on varmaan hyvin paikkakuntakohtaisia. Kaverini, kunnallisessa päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja (vai mikä se nyt onkaan nykyään), laittoi omat lapsensa ensin kunnalliselle perhepäivähoitajalle, mutta luopui ratkaisusta ensimmäisen hoitovuoden jälkeen juuri niiden vapaapäivien ja varahoitojärjestelyjen vuoksi, lapset oireilivat varahoitopäiviä ja imuroivat sieltä aina jonkun taudin. Yksityisillä olen kuullut joskus olevan keskinäisiä varahoitojärjestelyjä, mutta jos sellaiseen lähtisin, niin pitäisi varmistaa ettei näissä järjestelyissä ole riskiä että käy niin että toisen sairastuessa toisella on kahdeksan pientä yksin vahdittavana. Perhepäivähoitoa miettiessä kannattaa miettiä myös onko mahdollisuutta harjoitella myös ryhmätoimintaan vähän isommissa porukoissa, ts. onko lapsella oikeus hakea kerhopaikkaa (kunnallista/seurakunnan), käykö pph lasten kanssa avoimessa päiväkodissa tai järjestävätkö perhepäivähoitajien kanssa yhteisiä tapaamisia - sekin on sitten 4-6-vuotiaana ihan hyödyllinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pph on hyvä pienemmille mutta kolmevuotiaasta eteenpäin päiväkoti.
Miksi? Meillä ovat aloittaneet pph:lla 2,5-3 -vuotiaina ja menneet sieltä eskariin. Ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Ei tarvitse siirtyä minnekään vaan voi koko ajan jatkaa samassa ryhmässä. Ja koulussa jatkaa. Isossa ryhmässä myös helpompi löytää samanhenkinen kaveri. Ei ole pakko hengata jonkun kanssa vain koska muita ei ole.
Meillä kuopus nyt 9v ja oli pph:lla eskariin asti. Täällä Vantaalla on meidän alueella 3 yksityistä hoitajaa, joista kahdella sosiaalialan koulutus. Yhdellä hoitajalla 4 omaa lasta, jotka imuroivat ihme tauteja. Onneksemme näin ei ollut oman lapsen hoitajalla. Voidaan vaan suositella! Ihanaa oli lapselle olla yhden aikuisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pph on hyvä pienemmille mutta kolmevuotiaasta eteenpäin päiväkoti.
Miksi? Meillä ovat aloittaneet pph:lla 2,5-3 -vuotiaina ja menneet sieltä eskariin. Ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Ei tarvitse siirtyä minnekään vaan voi koko ajan jatkaa samassa ryhmässä. Ja koulussa jatkaa. Isossa ryhmässä myös helpompi löytää samanhenkinen kaveri. Ei ole pakko hengata jonkun kanssa vain koska muita ei ole.
Eli siis tarkoitatko että 3-vuotiaana päiväkotiin siksi että silloin ei tarvitse vaihtaa koko ajan ryhmää? Millä perusteella?
Kuopus aloitti hoidon 3,5-vuotiaana, siirrettiin "viskareihin" 4,5-vuotiaana, jatkaa siellä nyt 5,5-vuotiaana toisen vuoden (koska on alkuvuoden lapsi eli ei vielä mene eskariin) mutta 3/4 viime vuoden ryhmästä menee sinne eskariin ja uudet viskarit tulee tilalle. Sitten ensi vuonna eska, eli taas uusi ryhmäjako koska koulun eskariin tulee lapsia kaikista alueen päiväkodeista, ja sitten ekaluokka, jolloin taas menee ryhmäjako uusiksi kun ne eskariryhmät hajoavat moneen eri kouluun (ja sitten taas 2. luokan jälkeen ryhmäjako uusiksi kun pikkukoulusta siirrytään isolle koululle, tulee kieli- ja painotusvalinnat jne.).
Tämän lisäksi ryhmiä yhdistellään ja siirretään päiväkodista toiseen kesälomalla, syyslomalla, joululomalla, hiihtolomalla, pyhäpäivien yhteydessä olevina yksittäisinä vapaapäivinä, koulutuspäivinä. Ryhmiä yhdistellään myös ennen klo 7 ja klo 16 jälkeen tai jos on henkilökuntaa sairaana. Henkilökunnassa muutenkin vaihtuvuus on runsasta, päiväkodin tontilla kymmenestä hoitajasta alle puolet on samoja naamoja kuin 2 vuotta sitten aloittaessa ja tähän väliin on mahtunut myös monta lyhytaikaista sijaista.
Ei silti, siitä huolimatta valitsen mieluummin päiväkodin kuin pph:n (erinäisistä syistä joita ei nyt ole tarpeen tässä perata kun tämä oli positiivisten kokemusten ketju), mutta ryhmän stabiilius on varsin outo peruste suositella päiväkotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pph on hyvä pienemmille mutta kolmevuotiaasta eteenpäin päiväkoti.
Miksi? Meillä ovat aloittaneet pph:lla 2,5-3 -vuotiaina ja menneet sieltä eskariin. Ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Riippuu täysin ryhmästä, mutta 4-5-vuotiaan ryhmässä kaikki muut saattavat olla 1-2-vuotiaita, jolloin heistä ei ole leikkikavereiksi.
Hyvä perhepäivähoitaja on aivan ihana aarre. Mutta jos hoitaja onkin huono, lapsesi on yhden ihmisen armoilla. Päiväkodissa vaikka jollakin hoitajalla olisi asenneongelma, muut paikkaavat tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pph on hyvä pienemmille mutta kolmevuotiaasta eteenpäin päiväkoti.
Miksi? Meillä ovat aloittaneet pph:lla 2,5-3 -vuotiaina ja menneet sieltä eskariin. Ei mitään ongelmia minkään suhteen.
Ei tarvitse siirtyä minnekään vaan voi koko ajan jatkaa samassa ryhmässä. Ja koulussa jatkaa. Isossa ryhmässä myös helpompi löytää samanhenkinen kaveri. Ei ole pakko hengata jonkun kanssa vain koska muita ei ole.
Eli siis tarkoitatko että 3-vuotiaana päiväkotiin siksi että silloin ei tarvitse vaihtaa koko ajan ryhmää? Millä perusteella?
Kuopus aloitti hoidon 3,5-vuotiaana, siirrettiin "viskareihin" 4,5-vuotiaana, jatkaa siellä nyt 5,5-vuotiaana toisen vuoden (koska on alkuvuoden lapsi eli ei vielä mene eskariin) mutta 3/4 viime vuoden ryhmästä menee sinne eskariin ja uudet viskarit tulee tilalle. Sitten ensi vuonna eska, eli taas uusi ryhmäjako koska koulun eskariin tulee lapsia kaikista alueen päiväkodeista, ja sitten ekaluokka, jolloin taas menee ryhmäjako uusiksi kun ne eskariryhmät hajoavat moneen eri kouluun (ja sitten taas 2. luokan jälkeen ryhmäjako uusiksi kun pikkukoulusta siirrytään isolle koululle, tulee kieli- ja painotusvalinnat jne.).
Tämän lisäksi ryhmiä yhdistellään ja siirretään päiväkodista toiseen kesälomalla, syyslomalla, joululomalla, hiihtolomalla, pyhäpäivien yhteydessä olevina yksittäisinä vapaapäivinä, koulutuspäivinä. Ryhmiä yhdistellään myös ennen klo 7 ja klo 16 jälkeen tai jos on henkilökuntaa sairaana. Henkilökunnassa muutenkin vaihtuvuus on runsasta, päiväkodin tontilla kymmenestä hoitajasta alle puolet on samoja naamoja kuin 2 vuotta sitten aloittaessa ja tähän väliin on mahtunut myös monta lyhytaikaista sijaista.
Ei silti, siitä huolimatta valitsen mieluummin päiväkodin kuin pph:n (erinäisistä syistä joita ei nyt ole tarpeen tässä perata kun tämä oli positiivisten kokemusten ketju), mutta ryhmän stabiilius on varsin outo peruste suositella päiväkotia.
Mun kuopus meni kolmevuotiaana ja paineli ihan sillä samalla ryhmällä alakoulun loppuun.
Ei ole tuoreita kokemuksia, mutta itselleni syntyi perhepäivähoidossa ehkä elinikäinen ystävyyssuhde (olin se hoidettava). Olen nyt 27-vuotias ja suunnitellaan hoitavan perheen jälkeläisen kanssa viini-iltaa. :)