Lue keskustelun säännöt.
Taapero heittelee ruokaa ja tavaroita.
06.07.2019 |
Täyttää kuukauden päästä 2-vuotta.
Vuoden päivät tuota jo harrastanut ja alkaa jo v****taa se jatkuva ruokien ja tavaroiden siivoaminen. Seiniä saa pyyhkiä kun ruoka lentää lusikan mukana. Lautasesta pidän kiinni syömisen ajan tai nappaan kiinni kun lusikka lentää.
Kieltämisestä ei ole mitään hyötyä ollut. Olen kärsivällisesti jaksanut kieltää ja nostanut pois ruokapöydästä kun noin toimii. Kerran päivässä vähintään.
Nyt otin käyttöön jäähynurkan jonne lähtee saman tien kun heittää jotain. Hänellä siis menee hermot ja siitä syystä heittelee. On koitettu kiinnittää huomiota muualle muttei auta. Myös menty lapsen tasolle ja kerrottu ettei saa heittää. Näin toimin jäähyn jälkeenkin eli muistutan vielä miksi sinne joutui ja koitan opettaa anteeksi pyytämään.
Nyt onneksi joillakin kerroilla on auttanut se kun sanon että haluaako jäähylle. Saattaa jättää siis heittämättä muttei aina.
Poika ymmärtää puhetta kyllä ja puhuu itsekin parin sanan lauseita.
Muuten hän on ollut äärimmäisen helppo lapsi. Tämä heittely vaan ärsyttää ja tietysti se että jotain voi osua tai mennä rikki.
Onko vinkkejä kenelläkään tilanteeseen?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapset usein toimi noin josseivät saa tarpeeksi huomiota?
En tiedä? Tämä on meidän iltatähti ja hänellä on kolme vanhempaa sisarusta. Periaatteessa saa kaikkien jakamattoman huomion. Isosisarukset viettää mielellään aikaa pikkuveljen kanssa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lautanen on lentänyt yhden ainoan kerran. Sen jälkeen lapsi siivosi itse jälkensä (äiti piti tietenkin kädestä ja ohjasi rättiä) ja jäi sillä kertaa ilman ruokaa. Kun valitti nälkäänsä, niin totesin, että heitit ruuat lattialle, nyt ruoka on loppu. (toki seuraava ateria oli jo 2 tunnin kuluttua, ei lapsi kellosta mitään ymmärtänyt ). Kun lapsi uudestaan yritti heittää lautasta, nostin sen pois ja ilmoitin, että ruoka on nyt loppu, kiitos.
Kolmannella kerralla riitti kysymys "onko ruoka loppu" ja lapsi tajusi, että jos lautanen lentää, niin nälkä jää.
Mun nuorempi lapsi oli heittelijä. Nyt, kun on 5-vuotias, ei enää juurikaan heittele, joskus kyllä. Tuossa iässä tai nuorempana (en muista enää tarkasti) heitteli myös ruokaa ja ruokailuvälineitä. Kaikkia leluja heitteli.
Minusta siihen ei kyllä auttanut yhtään mikään. Heittäminen tuntui refleksiltä. Se oli ikään kuin hermostollinen reaktio: kun kädessä on jotain, sen voi heittää. Heittäminen on vähentynyt kasvaessa, ruuan heittämistä ei kestänyt kauaa. Minä kyllä luulen, että sinunkin lapsesi lopettaa sen ajan mittaa. Tiedän, että se v tuttaa, eihän sitä tiedä sen vaiheen aikana, miten kauan tämä vaihe kestää.
Olen aika varma, että saat vastauksia, joiden kirjoittajat eivät ymmärrä mitään heittäjälapsista. Kysytään, etkö ole ymmärtänyt kieltää lasta tai käsketään rankaisemaan lasta. Voihan sitäkin kokeilla, mutta ei se kyllä 2-vuotiaan kohdalla ongelmaa lopeta, se loppuu, kun lapsi hieman kasvaa.
Mulla ei ole mitään muuta neuvoa kuin se, että karsi lapsen leluista ja käsillä olevista tavaroista sellaiset, joiden heittäminen on vaarallista.
Meillä on 2 v 4 kk heittelijä. Ja alkoi heittelemään jo silloin kun ensimmäisen kerran sai ruokaa käteensä. Tämä meidän poika ei ainakaan ymmärrä miksi ei saisi heittää. Hänestä on vain kiva jos saa siivota sotkuja tai jos pistetään jäähylle. Ei auta muu kuin kestää koska en mä voi sillekään linjalle ryhtyä että syöttäisin sitä. Ja en voi jättää ilman ruokaakaan koska meillä ei syödä kahden tunnin välein eikä hän pysty nukahtamaan nälkäisenä.
Tavaroiden heittämisestä pistän aina portaille istumaan mutta ei se auta kuin sen hetken aikaa kun se siellä istuu.
Heittäisin luultavimmin taaperon... miten ihmeessä teillä hermo kestää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heittäisin luultavimmin taaperon... miten ihmeessä teillä hermo kestää?
No se on pakko kestää jollain tavalla. Aina ei kestä. Joskus sitä muistaa, että on itse aikuinen ja tuo on lapsi, jonka kehitys on ihan alkutaipaleilla ja joskus ei muista.
nro 4
Tsemppiä, jatka vaan samaan malliin, ei tuo loputtomiin kestä, vaikka nyt siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä ei anneta edes kostossaan yrittää valittaa muista, kun on selvästi joillakin perheillä paljon oppimista. mutta muista että perimästä ne geenit sinne jonnekkin heittelee.
yksittäinen tapahtuma on eri kuin päivästä toiseen, tunteja, jatkuvuus.
Hei kiitos vastauksista!
Meillä myös tuo poika siivoaa mielellään heittämänsä tavarat/ruuat eli ei toimi rangaistuksena. Toki pyydän aina nostamaan heittämänsä jutun tai viemään ruuat roskiin tai keräämään lautaselle. Siis yhdessä tehden.
Jäähy ei ihan niin kiva juttu ole. Yrittää kyllä hymyillä ja saada minut hymyilemään takaisin ja vaikka kuinka yrität olla totinen niin vaikeaahan se on. Joskus teatraalisesti mököttää maassa.
Niin ja jos "kiukuspäissään" heittää ruokapöydässä niin olen ottanut ruuat pois ja sanonut että ruokailut loppui tähän, kiitos.
Äsken söi leipää tuossa. Oli kovakuorista hiivaleipää tms ja söi ne sisukset (niin kuin arvasinkin että kuori liian kovaa), heitti kuoret lattialle ja suu hymyssä pyysi lisää. Eli joo, aina ei heitä suuttuessaan. Siinä oli kolme kuorenpalaa joista kaksi lensi lattialle ja kolmas jäi heittämättä kun sanoin että laita se kuori siihen pöydälle. Jos olisin sanonut että älä heitä niin olisi heittänyt senkin kyllä 🤦🏼♀️
Roskiin kiikutti kiltisti ne kaksi heittämäänsä kuorta ja sitä ennen kiitti ruuasta.
No toivotaan että aika auttaa tuohon heittelyyn. Ärsyttää vaan kun ei oikein missään kodin ulkopuolella viitsi ruokailla tuon heittämisjutun takia.
Ap
Eikö lapset usein toimi noin josseivät saa tarpeeksi huomiota?