Parisuhde ei kestäkään vaativaa vauvaa?

Minusta AP:n ei tarvitse sinne terapiaan vaivautua. Kaikki täällä ehdottavat pariterapiaa, mutta kyllä sen miehen pitäisi ainakin alkuun mennä ihan itse sinne terapiaansa. Hänellä se isompi ongelma tuntuu olevan. Menette yhdessä sitten vaikka 5 kerran jälkeen, jos siltä tuntuu.

Onnistuneissa liitoissa miehet ovat päivät töissä ja illat muualla. Kaljan avulla nukkuvat hyvin yöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi käy töissä ja tarvitsee pakostakin unta tarpeeksi. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus nukkua päivälläkin pieniä pätkiä. Univaje syö ihmistä ja vie voimavaroja. Ette varmaan edes ymmärrä kuinka väsyneitä olette. Väsyneenä pienikin vastus tuntuu raskaalta ja menee tunteitsiin. Miehesi pitäis saada nukkua tarpeeksi työhön mennessään ja sinun kun hän on vapaalla.

Tämä on kyllä todella suuri harhaluulo suurimman osan vauva-arjesta. Nimittäin oma vauvani ja kaikkien tuntemieni äitien vauvat nukkuu päiväunia vain ja ainoastaan ulkona vaunuissa. Jos yrittää sisälle nukuttaa, niin eivät vain nukahda vaan jättävät sitten koko päivän päiväunet väliin (ja itkevät väsymystä). Ainakaan itse en ole vielä keksinyt, että miten nukkua samalla kun työntää vaunuja ulkona. 

Sä olet kuitenkin kotona. Työssä käyvä joutuu kuitenkin  painamaan täysillä vaikka väsyttäisi. Miettikää että miehellä saattaa olla tunnin työmatka suuntaansa ja vielä pitää jaksaa vähintään 8,5 tunnin työpäivä.

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Vierailija kirjoitti:

Minusta AP:n ei tarvitse sinne terapiaan vaivautua. Kaikki täällä ehdottavat pariterapiaa, mutta kyllä sen miehen pitäisi ainakin alkuun mennä ihan itse sinne terapiaansa. Hänellä se isompi ongelma tuntuu olevan. Menette yhdessä sitten vaikka 5 kerran jälkeen, jos siltä tuntuu.

Musta kannattaisi mennä pariterapiaan jos tuntee tarvitsevansa keskustelu apua. Parisuhde on niin arvokas että sen vuoksi kannattaa nähdä vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehesi käy töissä ja tarvitsee pakostakin unta tarpeeksi. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus nukkua päivälläkin pieniä pätkiä. Univaje syö ihmistä ja vie voimavaroja. Ette varmaan edes ymmärrä kuinka väsyneitä olette. Väsyneenä pienikin vastus tuntuu raskaalta ja menee tunteitsiin. Miehesi pitäis saada nukkua tarpeeksi työhön mennessään ja sinun kun hän on vapaalla.

Tämä on kyllä todella suuri harhaluulo suurimman osan vauva-arjesta. Nimittäin oma vauvani ja kaikkien tuntemieni äitien vauvat nukkuu päiväunia vain ja ainoastaan ulkona vaunuissa. Jos yrittää sisälle nukuttaa, niin eivät vain nukahda vaan jättävät sitten koko päivän päiväunet väliin (ja itkevät väsymystä). Ainakaan itse en ole vielä keksinyt, että miten nukkua samalla kun työntää vaunuja ulkona. 

Minun vauvani nukkuneet päikkärit ilman vaunukävelyäkin. Sylissä kantaa tovin, esim.kotitöitä tekee vauva kantorepussa niin hetken päästä vauva uinuu tyytyväisenä ja voi laskea petiin. Manducan avulla ainakin toiminut nukutus

Meillä on pk:ssa tällainen vauva. Aloitti hoidon 11kk ikäisenä ja perusturvallisuus järkkynyt paljon.

Roikkuu koko ajan hoitajissa kiinni, lisäksi perhe hajonnut eli ramppaa kahdessa kodissa ja välillä isovanhemmilla.

On ihan kamalaa katseltavaa.. vaikka syliä ja huomiota annetaan ei mikään tunnu riittävän ja lisäksi hoidettavana ne 11 muuta lasta. En todella suosittele kenellekään tätä ellei ihan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Kivan loogista. Eikö se mies jätä silloin ihan sen vaimon käytöksen takia, ei vauvan? Vai jääkö mies huonoon suhteeseen jos lapsi sattuu olemaan helppo? Ja tosiaan mitä se vaativa tässä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Kivan loogista. Eikö se mies jätä silloin ihan sen vaimon käytöksen takia, ei vauvan? Vai jääkö mies huonoon suhteeseen jos lapsi sattuu olemaan helppo? Ja tosiaan mitä se vaativa tässä tarkoittaa?

Edellä mainittu naisen käytös + jatkuva vaativan vauvan itkuhuuto. Vaikka kuinka rakkaita molemmat olisi voi tuolloin helpommalta joillekin tuntua ero ja yhteishuoltajuudessa hoitaa lasta vuoroviikoin. Mies sanoi että vaativa vauva voi lisätä lähtöhalua mutta huono kumppani tällöin perimmäinen syy. Jos vauva helppo voi ero vaativan kumppanin kanssa silloinkin tulla mutta sietorajan ylittymiseen tarvisi paljon enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Selvää on, että nainen muuttuu tullessaan äidiksi ja valvoessaan öitä (massiivinen unenpuute muuttaa paljon ketä tahansa ihmistä). Ja kotiäitinä/koti-isänä olokin muuttaa ihmistä helposti paljonkin, koska se on todella yksinäistä ja yksitoikkoista puuhaa verrattuna esim. työelämään, jossa on työyhteisöt ja mukavat vaihtelevat haasteet jne. Kummallista on, jos joku mies kuvittelee, että nainen ei muuttuisi vauvan myötä. Ja sinä kirjoitit esimerkin naisesta, joka oli huomaamattaan todella vaativa. Eli ei tahallaan eikä edes tajunnut asiaa itse. Eiköhän asia olisi selvinnyt keskustelemalla ja sillä, että nainen saa elämäänsä taas muutakin kuin kotiäitiyden ja unen puutteen. Ja ainakin minulla stressi ja lievä masennus ilmenee lähinnä niin, että muutun vaativaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Selvää on, että nainen muuttuu tullessaan äidiksi ja valvoessaan öitä (massiivinen unenpuute muuttaa paljon ketä tahansa ihmistä). Ja kotiäitinä/koti-isänä olokin muuttaa ihmistä helposti paljonkin, koska se on todella yksinäistä ja yksitoikkoista puuhaa verrattuna esim. työelämään, jossa on työyhteisöt ja mukavat vaihtelevat haasteet jne. Kummallista on, jos joku mies kuvittelee, että nainen ei muuttuisi vauvan myötä. Ja sinä kirjoitit esimerkin naisesta, joka oli huomaamattaan todella vaativa. Eli ei tahallaan eikä edes tajunnut asiaa itse. Eiköhän asia olisi selvinnyt keskustelemalla ja sillä, että nainen saa elämäänsä taas muutakin kuin kotiäitiyden ja unen puutteen. Ja ainakin minulla stressi ja lievä masennus ilmenee lähinnä niin, että muutun vaativaksi. 

Tämä huomaamattaan vaativa nainen ei kärsinyt väsymyksestä tai masennuksesta. Sai kuulla vaativasta käytöksestään kun parisuhdeterapiassakin sitten kävivät mutta nainen ei muuttanut käytöstään parempaan vaan päinvastoin parisuhdeterapia-pakkokäynnit saivat hänet riidanhakuisemmaksi. Toinen mainituista naisista kärsi väsymyksestä. Imetyksen lopetettua parisuhde alkoi toimia taas ilman kriisejä, naisen äkkipikaisia tempauksia ja mykkäkoulua

Tietenkin vanhemmuus muuttaa ihmisiä mutta hyvä äitiys tai isyys ei tarkoita että muistaisi ja osaisi enää olla hyvä kumppani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Selvää on, että nainen muuttuu tullessaan äidiksi ja valvoessaan öitä (massiivinen unenpuute muuttaa paljon ketä tahansa ihmistä). Ja kotiäitinä/koti-isänä olokin muuttaa ihmistä helposti paljonkin, koska se on todella yksinäistä ja yksitoikkoista puuhaa verrattuna esim. työelämään, jossa on työyhteisöt ja mukavat vaihtelevat haasteet jne. Kummallista on, jos joku mies kuvittelee, että nainen ei muuttuisi vauvan myötä. Ja sinä kirjoitit esimerkin naisesta, joka oli huomaamattaan todella vaativa. Eli ei tahallaan eikä edes tajunnut asiaa itse. Eiköhän asia olisi selvinnyt keskustelemalla ja sillä, että nainen saa elämäänsä taas muutakin kuin kotiäitiyden ja unen puutteen. Ja ainakin minulla stressi ja lievä masennus ilmenee lähinnä niin, että muutun vaativaksi. 

Tämä huomaamattaan vaativa nainen ei kärsinyt väsymyksestä tai masennuksesta. Sai kuulla vaativasta käytöksestään kun parisuhdeterapiassakin sitten kävivät mutta nainen ei muuttanut käytöstään parempaan vaan päinvastoin parisuhdeterapia-pakkokäynnit saivat hänet riidanhakuisemmaksi. Toinen mainituista naisista kärsi väsymyksestä. Imetyksen lopetettua parisuhde alkoi toimia taas ilman kriisejä, naisen äkkipikaisia tempauksia ja mykkäkoulua
Tietenkin vanhemmuus muuttaa ihmisiä mutta hyvä äitiys tai isyys ei tarkoita että muistaisi ja osaisi enää olla hyvä kumppani

Ainakin meillä vauva valvotti ja herätti pitkin yötä monta kertaa. Ensimmäiset 6 kk sain nukuttua enintään tunnin pätkissä yöt ja enintään viisi tuntia yössä. Mies kävi töissä, joten yöhoidot jäi minulle. Olin niin hirveän ja järkyttävän väsynyt, että kiipeilin seinille sen väsymyksen vuoksi ja sain mitättömistä asioista raivareita (en kylläkään vauvalle vaan muille). En varmasti ollut silloin mikään hyvä kumppani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Selvää on, että nainen muuttuu tullessaan äidiksi ja valvoessaan öitä (massiivinen unenpuute muuttaa paljon ketä tahansa ihmistä). Ja kotiäitinä/koti-isänä olokin muuttaa ihmistä helposti paljonkin, koska se on todella yksinäistä ja yksitoikkoista puuhaa verrattuna esim. työelämään, jossa on työyhteisöt ja mukavat vaihtelevat haasteet jne. Kummallista on, jos joku mies kuvittelee, että nainen ei muuttuisi vauvan myötä. Ja sinä kirjoitit esimerkin naisesta, joka oli huomaamattaan todella vaativa. Eli ei tahallaan eikä edes tajunnut asiaa itse. Eiköhän asia olisi selvinnyt keskustelemalla ja sillä, että nainen saa elämäänsä taas muutakin kuin kotiäitiyden ja unen puutteen. Ja ainakin minulla stressi ja lievä masennus ilmenee lähinnä niin, että muutun vaativaksi. 

Tämä huomaamattaan vaativa nainen ei kärsinyt väsymyksestä tai masennuksesta. Sai kuulla vaativasta käytöksestään kun parisuhdeterapiassakin sitten kävivät mutta nainen ei muuttanut käytöstään parempaan vaan päinvastoin parisuhdeterapia-pakkokäynnit saivat hänet riidanhakuisemmaksi. Toinen mainituista naisista kärsi väsymyksestä. Imetyksen lopetettua parisuhde alkoi toimia taas ilman kriisejä, naisen äkkipikaisia tempauksia ja mykkäkoulua
Tietenkin vanhemmuus muuttaa ihmisiä mutta hyvä äitiys tai isyys ei tarkoita että muistaisi ja osaisi enää olla hyvä kumppani

Ainakin meillä vauva valvotti ja herätti pitkin yötä monta kertaa. Ensimmäiset 6 kk sain nukuttua enintään tunnin pätkissä yöt ja enintään viisi tuntia yössä. Mies kävi töissä, joten yöhoidot jäi minulle. Olin niin hirveän ja järkyttävän väsynyt, että kiipeilin seinille sen väsymyksen vuoksi ja sain mitättömistä asioista raivareita (en kylläkään vauvalle vaan muille). En varmasti ollut silloin mikään hyvä kumppani. 

Ulkopuolisen avun hakeminen ja vastaanottaminen ei ole häpeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin lasteni isältä voisiko mies jättää pelkästään vaativan vauvan takia. Mieheni vastaus: Voi vaativan vauvan takia jättää mikäli nainen vauvan lisäksi vaativa

Tässä oli vähän miesnäkökulmaa asiaan liittyen

Niin... Mikä se vaativa nainen sitten on.. Sellainen joka vaatii miestään osallistumaan vauvan hoitoon?

Jos taas nainen on luonteeltaan miehen mielestä liian vaativa niin miksi ihmeessä mies on mennyt lisääntymäån sellaisen kanssa?

Meillä onnellinen ydinperhe mutta kysyttyäni vaativan naisen määritelmää oli esimerkkejä monia: se että toinen kotiäiti ja toinen töissä mutta silti vaatii 50/50 kodin- ja lastenhoidon, annettu apu ja huomioiminen ei riitä vaan lisää vaatimuksia peräkanaa sekä nalkutusta antamatta toisen edes hengähtää varttia töiden jälkeen syödäkseen rauhassa. Naisella paljon suunnitelmia mutta sen sijaan että itse toteuttaisi ne vaatii hän miehen hoitamaan puolesta oli se sitten tavaroiden sisustusta tai vaikka ihmisten kuskailua. Yleinen kiittämättömyys ja se että kumppanin tukemisen sijaan purkaa toiseen kaikkea huonoa oloaan tehden kärpäsestä härkästä ja lisäten toisen uupumusta ja stressitasoa. Moni mies nielee paskan sanomatta kunnes lopulta tulee viimeinen niitti. Mieheni sanonut että onneksi olen helppo kumppani verrattuna tovereidensa naisiin jotka ajaneet käytöksellään suhteet parisuhdeterapiaan ja eroihin

Nuo tummennetut kohdat täyttävä ihminen (niin nainen kuin mieskin) onkin todella rasittava puoliso, ja sellaisen jättämistä en ihmettelisi yhtään. Mutta eiköhän se nainen joka on tuollainen ole ollut tuollainen jo ennen sen vauvan hankkimista, joten edelleen kysyn, että miksi ihmeessä mies haluaisi perustaa perheen tuollaisen ikävän naisen kanssa. Ja jos jotenkin ennen vaatimaton ja ihana nainen vauvan synnyttyä muuttuisi tuollaiseksi, niin eiköhän syynä ole silloin synnytyksen jälkeinen masennus, johon nainen tarvisi hoitoa eikä jättämistä.

Tuttavapiirissäni kaksi naista muuttui lasten synnyttyä vasta tuollaisiksi perustellen käytöstään IMETYSHORMONEILLA. Toinen naisista lisäsi väsymyksen osasyyksi ilmaantuneelle vaativuudelleen joten anoppi muutti heidän luo ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi asumaan hoitoavuksi. Tämän miehellä ns.lehmän hermot ja sanoi katsovan touhua lapsen ensimmäiset kaksi vuotta mutta jos käytös lapsen synnyttyä yhä sama ottaa eron. Toisen suhteessa mies pyöritti yritystä ja elätti perheen naisen ollessa kotiäitinä huomaamattaan todella vaativa ja mies sitten otti eron vauvan ollessa saman ikäinen kuin ap:lla. Sanoi että jos parisuhteessa nainen ei olisi muuttunut perheen perustettua noin radikaalisti olisi voinut suhde jatkua, tarjoutui menemään parisuhdeterapiaankin josta ei ollut heille apua

Selvää on, että nainen muuttuu tullessaan äidiksi ja valvoessaan öitä (massiivinen unenpuute muuttaa paljon ketä tahansa ihmistä). Ja kotiäitinä/koti-isänä olokin muuttaa ihmistä helposti paljonkin, koska se on todella yksinäistä ja yksitoikkoista puuhaa verrattuna esim. työelämään, jossa on työyhteisöt ja mukavat vaihtelevat haasteet jne. Kummallista on, jos joku mies kuvittelee, että nainen ei muuttuisi vauvan myötä. Ja sinä kirjoitit esimerkin naisesta, joka oli huomaamattaan todella vaativa. Eli ei tahallaan eikä edes tajunnut asiaa itse. Eiköhän asia olisi selvinnyt keskustelemalla ja sillä, että nainen saa elämäänsä taas muutakin kuin kotiäitiyden ja unen puutteen. Ja ainakin minulla stressi ja lievä masennus ilmenee lähinnä niin, että muutun vaativaksi. 

Tämä huomaamattaan vaativa nainen ei kärsinyt väsymyksestä tai masennuksesta. Sai kuulla vaativasta käytöksestään kun parisuhdeterapiassakin sitten kävivät mutta nainen ei muuttanut käytöstään parempaan vaan päinvastoin parisuhdeterapia-pakkokäynnit saivat hänet riidanhakuisemmaksi. Toinen mainituista naisista kärsi väsymyksestä. Imetyksen lopetettua parisuhde alkoi toimia taas ilman kriisejä, naisen äkkipikaisia tempauksia ja mykkäkoulua
Tietenkin vanhemmuus muuttaa ihmisiä mutta hyvä äitiys tai isyys ei tarkoita että muistaisi ja osaisi enää olla hyvä kumppani

Ainakin meillä vauva valvotti ja herätti pitkin yötä monta kertaa. Ensimmäiset 6 kk sain nukuttua enintään tunnin pätkissä yöt ja enintään viisi tuntia yössä. Mies kävi töissä, joten yöhoidot jäi minulle. Olin niin hirveän ja järkyttävän väsynyt, että kiipeilin seinille sen väsymyksen vuoksi ja sain mitättömistä asioista raivareita (en kylläkään vauvalle vaan muille). En varmasti ollut silloin mikään hyvä kumppani. 

Ulkopuolisen avun hakeminen ja vastaanottaminen ei ole häpeä

En tiedä millaista apua tarkoitat. Ns. tukiverkkoja eli lasta hoitavia mummeja ja kummeja meillä ei ollut. Neuvolan kautta olisin saanut kotiapua siihen, että kotiapu tulee kotiin olemaan lapsen kanssa, jotta saan siivota ja tehdä ruokaa tai tarjoamaan minulle jotain keskusteluhoitoa (muunlaista kotiapua ei kuulemma ollut tarjolla). Olisin tarvinnut vain unta.  

Jännää miten hysteeriset täydellisyyden tavoittelijat saavat näitä kololiikkivauvoja. Relatkaa ja kuunnelkaa vaistojanne ja hoitakaa vauvaa biologisten vaistojen kautta. Elämä ei ole täydellistä, hyväksykää heikkoudet ja kas teillä onkin ihan normaali vauva joka syö ja nukkuu.

En ymmärtä miksei voida keskustella esim sori univelkaa niin että rageen ihan turhista, koita kestää rakastan ainua silti.