Lue keskustelun säännöt.
Luovaa työtä tekevät - tuleeko teille isojen projektien jälkeen "krapula"?
26.06.2019 |
En tiedä mikä sana sitä olotilaa paremmin kuvailisi, kuin krapula, vaikka eihän se nyt mikään varsinainen krapula tietenkään ole. Kiinnostaisi tietää, tuleeko muille tätä tunnelmaa luovan työn prosessissa.
Itselle tulee usein todella kummallinen ja ahdistunut, krapulainen olo isojen projektien päätteeksi. Sellainen, ettei halua nähdä/kuulla koko työstä mitään, vaikka kaikki on mennyt odotetusti tai jopa ylittäneet kaikki ennakko-odotukset.
Tällaista on vaikea ottaa missään esille, joten mikäpä parempi foorumi kuin tämä :)
Kommentit (5)
En tee luovaa työtä, mutta olen insinööritoimistossa. Pieni firma ja isot projektit. Aina kun projekti tulee valmiiksi, tulee olo "päästiinhän tästäkin eroon". Oma osuuteni loppuu suunnitelman valmistuttua eli työmaavaiheissa en enää ole mukana, ellei tule muutostarpeita. Uskoisin, että tunne on hyvin samantyylinen. Varsinkin jos projekti on valmistunut reilusti etuajassa, tulee jonkinlainen euforinen olotila, josta on päästävä nopeasti eroon, ennen kuin jaksaa aloittaa seuraavaa. Yleensä ei samalle päivälle jaksa uutta aloittaa, jos ei ole ihan pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tee luovaa työtä, mutta olen insinööritoimistossa. Pieni firma ja isot projektit. Aina kun projekti tulee valmiiksi, tulee olo "päästiinhän tästäkin eroon". Oma osuuteni loppuu suunnitelman valmistuttua eli työmaavaiheissa en enää ole mukana, ellei tule muutostarpeita. Uskoisin, että tunne on hyvin samantyylinen. Varsinkin jos projekti on valmistunut reilusti etuajassa, tulee jonkinlainen euforinen olotila, josta on päästävä nopeasti eroon, ennen kuin jaksaa aloittaa seuraavaa. Yleensä ei samalle päivälle jaksa uutta aloittaa, jos ei ole ihan pakko.
Luovassa prosessissa (ainakin minulla) nämä tunnetilat menevät aivan päinvastoin - prosessin aikana on ajoittain euforinen olotila ja aivan muissa sfääreissä, tuota "eroon pääsemistä" en ole koskaan kokenut, mutta sen kylläkin, etten halua nähdä koko työn tulosta vähään aikaan kun prosessi on ohi. Ensin katson työtä kuin vastasyntynyttä lasta ja sitten tulee sellainen krapulainen ja ällöttävä olo, että päästäkää mut nyt helvetin kauas tästä koko hommasta.
No ei nyt ihan. Toki semmoinen vähän kyllästynyt ja helpottunut olo tulee. Ja ei tosiaan tee mieli enää vatuloida minkään asiaan liittyvän kanssa, ja koen työhön liittyvän versioinnin ja mahdolliset hallinnolliset hommat (esim.matkalaskun teon) ärsyttäväksi.
Mutta en kyllä ahdistu.
T. Melkein 30 vuotta tv/radio/nettiä pusaavana ulkomaantoimittajana, jonka projektit pisimmillään kestävät noin kuukauden.
Eroonhaluamisen tunne minullekin tulee, mutta jään silti miettimään valmista työn tulosta. Projektien välissä on harvoin taukoa, joskus nollaan stressitasoa pikalomalla, hankkimalla todellisen krapulan.
Eräs vanhempi kollega käyttää ilmaisua ”kuoppa”. On tuttua. Stressihormonitaso laskee, on kuin tulisi vieroitusoireet. Yritän itse tasata stressaamista projektin aikana sen minkä voin ja sitten keksiä elvyttävää ”krapulatekemistä” :D