Mua ahdistaa todella paljon.
En tiedä. Ahdistaa vaan. Ehkä se, että olen niin väsynyt vauvan kanssa valvomisesta. Ja se, että en pystynyt täysimetykseen. Ja se, että olen huomannut, että minulla ei ole ystäviä. Kukaan ei käy enää kylässä, kun on vauva, vaikka ovat kummejakin. Ja se, että olen tapellut kaikkien sukulaisteni kanssa. Ja miljoona muuta asiaa. Huoh.
Kommentit (8)
Laita viesti etsin ystävää- palstalle?
Zemiä!
Puhuthan neuvolassa ahdistuksestasi. Ja hae apua ajoissa ettei tilanne mene pahaksi. Voi toki olla ohimenevää ja johtua hormoneista, väsymyksestä jne. mutta älä odottele liian kauan. On yleistä ja apua on saatavissa. Voimia!
Voihan itku. Ihana kuulla (niin kamalaa kuin se onkin!), että joku muukin on ahdistunut.
Kannattaa käydä ainakin ÄIMÄ Ry:n sivuilla lukemassa tuntuuko oireet tutulta. Ja kaikkien muidenkin jotka miettivät onko oma olo enää normaalia väsymystä vai kenties astetta vakavampaa.
ainakaan siitä täysimetyasiasta masennu. saa sitä osaimetykselläkin niitä vasta-aineita!
täysimetysfanaatikot pilaa vouhkaamisellaan monen ensimmäisen lapensa äidin äitiyden, ja ihan turhaan
Muutenkin, siellä on vain täydellisiä äitejä, niitä, joiden mielestä vauva-aika on ihaninta ikinä. Uskon, että lastaan/mitään ei voi enempää rakastaa kuin rakastan, mutta ei tämä ihanaa ole.
Niin sanottiin minulle kun maito loppui rinnoista ja puristelin loput tipat lusikkaan. Imetin ekaa 3kk ja toista kaksi. Kumpikin on elänyt korvikkeella ja aivan täysjärkisiä ja pärjääviä lapsia ovat. Eivätkä sairastu usein. Joten imetyksestä ei kannata ahdistua.
Sukulaisilta voi pyytää anteeksi ja ystäviä voi kutsua kylään.
mua ahdistaa kanssa. Riidelly duunissa, työ ahdistaa, tällä hetkellä kaikki!