Oikeastiko ihmiset valmiita tinkimään ruuasta jotta koti kaunis ja vaatetus samoin.

Varmaan on noitakin. Itse kerran ”tuhlasin” lapsen kumisaappaisiin ja sitten söimme halvemmalla loppuviikon. Kumisaappaat maksoivat 11€.

Sisustukseen ei ole kyllä järkeä tuhlata. Vaatteet ymmärrän.

Anorektikkona vastaan kyllä.

Itselle palkka niin pieni, että jos haluaa säästää, on vain yksi vaihtoehto ja se on ruoka. Olen säästänyt saadakseni jotain kivaa kotiin tai tehdäkseni jotain muuta, sillä aika tylsä elämä jos elää rumassa loukussa vain syöden ja sitten käyden töissä.

Aika surullista miten vieläkään jotkut eivät ymmärrä että Suomeen on syntynyt ammatteja joiden palkalla ei voi ostaa muuta kuin hädin tuskin vuokraa ja ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Sisustukseen ei ole kyllä järkeä tuhlata. Vaatteet ymmärrän.

Minäkin ymmärrän vaatteet siltä osin, että on ne lämpimät, tuulen ja vedenpitävät ulkovaatteet ja muutenkin ehjää mutta kalliiden merkkien vouhotusta ym tyylin perässä vauvasta asti juoksua en ymmärrä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itselle palkka niin pieni, että jos haluaa säästää, on vain yksi vaihtoehto ja se on ruoka. Olen säästänyt saadakseni jotain kivaa kotiin tai tehdäkseni jotain muuta, sillä aika tylsä elämä jos elää rumassa loukussa vain syöden ja sitten käyden töissä.

Aika surullista miten vieläkään jotkut eivät ymmärrä että Suomeen on syntynyt ammatteja joiden palkalla ei voi ostaa muuta kuin hädin tuskin vuokraa ja ruokaa.

Tämä eri asia ja kaltaisiasi on ihan liian paljon suomessa. En tähdentänyt tarpeeksi asiaa aloituksessa. Mutta jos siis koti on kuin sisustuslehdestä pihaa myöten, kovaa vauhtia kasvavilla lapsilla kalliit merkkivaatteet ja vanhemmilla samoin ja sitten syödään sitä halvinta, ei ole varaa lasten harrastuksiin ym niin sitä en ymmärrä.

Kyllä minäkin sisustaisin paljon enemmän kotia jos olisi varaa, sen voin myöntää.

Ap

Mä teen noin. Inhottaa tuhlata rahaa ruokaan, joten pyrin pitämään kauppalaskun pienenä. Käytän kaupan omia merkkejä tuotteissa joissa laatu ei siitä mielestäni kärsi, enkä koskaan osta esim. kalliita lihoja, kaloja tai juustoja. En käy juuri kahviloissa ja harvoin ulkona syömässä koska kotona saa tehtyä halvemmalla tai samalla rahalla moninkertaisen annoksen.

Sisustamista taas rakastan ja sitä että kodissa näyttää omaan silmään kauniilta. Olen materialisti ja saan kauniista tavaroista hyvän olon ja ihastelen niitä pitkään.

Vaatteita ostan kun tarvitsen, harvemmin enää shoppailen mitenkään iloksi. Niihin laitan rahaa sen verran mitä on varaa sillä hetkellä. Välillä vähemmän, välillä enemmän.

Monet ostavat muotivaatteita ruuan kustannuksella. Ja joskus kotiinkin pitää jokin trendi sisuste ostaa.

Kotona ei sitten ole ruokaa, ei edes kahvia, jääkaappi tyhjillään, kaapit samoin.

Tilipäivää odotellaan hermona, että saisi vaihteeksi syödäkin.

Työpaikan jääkaapista käytetään törkeästi toisten maidot ja hedelmät.

Itselläni on ruokaa aina, jopa vieraiden varalta, en silti kulje ryysyissä ja kotini on ihan tavallinen suomikoti,

Mä rakastan vaatteita ja kenkiä ja hyvää ruokaa. Kivoja vaatteita ja kenkiä ei saa halvalla, hyvää ruokaa saa taas tehtyä halvalla. Eli valinta on helppo. Käyn töissä että saan itselleni jotain kivaa, en siksi että ostan vaan ruokaa ja maksan asuntolainaa.

Ei halpa ruoka tarkoita välttämättä huonoa. Me yritetään säästää ruokakuluissa, tehdään kaikki ruoat itse, hyödynnetään tarjouksia ja satokausituotteita. Ruokaan menee helposti silti 800e kuussa, mikä tekee kymppitonnin vuodessa. Kohtuullisen iso menoerä siis, siksi sen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Se joka on nähnyt oikeita rikkaita tietää, että he kulkevat kulahtaneissa vaatteissa.