Lue keskustelun säännöt.
Loppuraskaus - kun muut ärsyttävät
20.04.2019 |
Odotan ensimmäistä lastani, nyt menossa rv 31. Raskausaika on ollut aika herkkää aikaa monestakin syystä. Ihan lähimpien parin ystävän sekä ennen kaikkea mieheni kanssa olen pystynyt puhuman raskaudesta, mutta jostain syystä kaikki vähänkään kaukaisempien kavereiden utelut ja hyvääkin tarkoittavasta neuvot ärsyttävät jotenkin aivan suunnattomasti. Joku saattaa vaikka laittaa viestiä ja kysyä miten voin niin vastaaminen tuntuu kauhealta ponnistukselta. En haluaisi jakaa mitään, en puhua asiasta, enkä etenkään ottaa vastaan niitä hyvää tarkoittavia neuvoja.
Onko tämä jotain raskauskuplaa, joka kuuluu raskauteen ja synnytykseen valmistautumiseen, vai mistä oikein on kyse? Kokemuksia?
Kommentit (8)
Jos vastaat kyselyihin, että huonosti menee, ihmiset luonnollisesti yrittävät keksiä neuvoja ja apua. Jos et halua niitä, vastaat vain että hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vastaa ja sano ettet pidä että asioistasi udellaan
Sitten kun lapsi on syntynyt, kiukutellaan ettei ketään kiinnosta ja mistään ei saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lapsi on syntynyt, kiukutellaan ettei ketään kiinnosta ja mistään ei saa apua.
Tämä.
No en minäkään parille uteliaalle halua kovinkaan avautua, vaikka olisi mitä tahansa tuntemuksia vaan vastaan, että hyvin menee. En myöskään halua ottaa niitä neuvoja ja kommentteja vastaan enkä avautua ihmisille joille en muutenkaan avaudu. Esim. mieheni ystävien vaimot saattavat antaa neuvoja, kommentoida ja laittaa viestiä ja niihin vastaaminen tuntuu tosi kiusalliselta, kun emme ole juurikaan muuten missään tekemisissä emmekä aiemmin bondanneet... En haluaisi heille puhua todella yksityisestä asiasta ja tunteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aina vieraammille kuuluu vastata vaan, että hyvin menee ellei halua kertoa asiasta lisää. Ei itselle tulisi mieleenkään avautua sen enempää raskaudesta ihmisille jotka eivät ole tyyliin äitini/anoppini tai parhaimpia ystäviäni.
Itse odotan myös esikoistani ja menossa rv 15, mutta ei olla kerrottu raskaudesta vielä kuin kahdelle parhaimmalle ystävälleni. Heille voin avautua saamatta turhia tai ärsyttäviä neuvoja, mutta saan juuri sitä tukea kuin kaipaankin.
Ei siis olla vielä kerrottu kummankaan sukulaisillekaan, koska en jaksa hössötystä :) On helpompaa olla vain normaali kunnes raskaus näkyy.
Kuuluu siihen kuplaan. On todella henkilökohtainen asia ja ainoastaan läheiset ihmiset kelpaavat. Myös turvallisuusjuttu.
Ja lisäyksenä vielä: raskaus on todella, todella odotettu ja olen siitä valtavan onnellinen kaikkien vaikeuksien jälkeen (aikaisemmat keskenmenot mm.). Raskaus vaan tuntuu tosi herkältä ja yksityiseltä asialta enkä halua jakaa pelkojani yms. kaikkien kanssa. Pitää vissiin vaan ruveta vastamaan ympäripyöreyksiä ja "hyvin menee" vastauksia ettei loukkaa muita. Mutta jotenkin vaan ärsyttää utelut ja etenkin ne neuvot!! Mikä halu ja tarve muilla äideillä on neuvoa niin hirveästi ja kertoa miltä kannattaisi nyt mikäkin asia tuntua. Argh!