Kauppareissu havainto, alle kouluikäiset lapset ovat todella (yli) kiinnostuneita ruuasta

No, jos lapset päättävät kaiken, niin se on tietysti asia erikseen, mutta se on minusta vain hyvä, jos lapset ovat kiinnostuneita ruoasta. Omassa lapsuudessani emme olleet kiinnostuneita, mutta ruoka nyt olikin lähinnä peruna ja kastike -linjaa päivästä toiseen. Kaikesta sitä voikin ongelman tehdä.

Minä olen todistanut tilanteen jossa lapsi päätti ruoan ja aikuinen oli että hyi hyi, et kai oo tosissas. Päättelin kyllä että lapsi oli hoidossa jollain sukulaisella.

Noin muuten, mielestäni on oikein hyvä jos lapsi saa tehdä valintoja tietyissä puitteissa. Se nyt ei aina sivustakatsojalle selviä, saati se kuinka yleistä se on kussakin perheessä.

Lähinnä tuo lasten lihominen tulee mieleen, jos ruoka noin pienenä jo koukuttaa. -ap

Tuo voi olla hyväkin asia, kunhan vanhemmat eivät totuta lapsia siihen, että kaikki toiveet toteutetaan.

Minulla oli lapsena useita tuotetoiveita, joita äitimme silloin tällöin toteutti. Me lapset emme todellakaan päättäneet, mitä ostetaan, mutta toiveita sai esittää. Tykkäsin myös olla mukana ruokaostoksilla.

80-luvulla joissain kaupoissa oli myös lastenkärryt eli sellaiset pienet ostoskärryt (tai sitten muistan ihan omiani heh).

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tuo lasten lihominen tulee mieleen, jos ruoka noin pienenä jo koukuttaa. -ap

Voi hyvänen aika taas. Ruoka koukuttaa meidät kaikki. Vai montako ihan ilman ruokaa selviävää ihmistä tiedät?

Alle kouluikäiset lapset kiinnostuu siitä mistä niiden vanhemmatkin. Aikuinen katsoo kaupassa ostoksiaan ainakin jollain tasolla ja totta kai se lapsi matkii ja tekee samoin. Lapset tykkää osallistua siihen mitä vanhemmat tekee. Siinä ne oppii elämän eri asioita.

Ja itseasiassahan se on niin, että jos vanhempi on kiinnostunut ruoasta, hän syö hyvin ja ravitsevasti ja se lapsi oppii siinä samalla.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tuo lasten lihominen tulee mieleen, jos ruoka noin pienenä jo koukuttaa. -ap

Ruokaa on kuule pakko jokaisen syödä ja siihen olisi hyvä luoda terve suhde jo lapsena. Perinteinen suomalainen suhde on ollut se, että ruokaa mätetään napaan minkä riittää, buffetit ovat paratiiseja, eikä maulla ole väliä. Jos on kiinnostunut erilaisten ruokien mausta ja valmistamisesta, se ei tarkoita sitä, että sitä ruokaa syötäisiin yhtään sen enempää  kuin "perua ja kastinta", jota kaadetaan kitaan sen kummempia maistelematta, koska samaltahan se on joka päivä maistunut. Se on eri asia, jos lapsen kiinnostus syömiseen herää vain sipsi- ja karkkihyllyllä.

Joo se on semmoista siellä kehitysmaassa. Nälkä pakkaa. Täällä Suomessa onneksi on lapsilla muut asiat mielessä kuin ylikorostunut kiinnostus kauppojen ruokatarjontaan. Muuta sinäkin takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tuo lasten lihominen tulee mieleen, jos ruoka noin pienenä jo koukuttaa. -ap

No et sinäkään ihan täysillä käy.

Mitä enemmän ruoanlaitto ja siihen tarvittavat raaka-aineet kiinnostavat, sitä varmemmin ruoka on monipuolista ja maistuvaa. Omat lapseni ovat jo ihan pienestä pitäen halunneet pitää kokkauspäiviä, jolloin he päättävät ruoan. Ainekset käydään yhdessä ostamassa ja lapset kokkailevat niin itsenäisesti kuin osaavat.

Perustaidot keittiössä on hyvä hankkia jo paljon ennen kotoa muuttamista, ettei sitten tarvitse jäädä pizza- ja heselinjalle. Ruoka on vähän niinkuin välttämätön juttu, siihen taidetaan me kaikki olla vähän koukussa.