Lue keskustelun säännöt.
Järkytys! Miten 165cm ja 75kg voi näyttää normaalipainoiselta?
28.03.2019 |
Apua, mä olen ensimmäistä kertaa elämässäni raskaana. Olen nuorempana ollut hoikimmillani 58kg, joka oli itselleni niin alhainen paino että kuukautiset loppuivat. Yleensä olen ollut sellaisen 62-65kg, ja ollut treenatun näköinen ja hoikahko.
Salilla olen viimeaikoina käynyt silloin tällöin, mutta lenkkeilen kyllä päivittäin. Olen nyt siis rv12, joten vatsaa alkaa aavistuksen olla. En ole käynyt vuosiin puntarilla, joten ajattelin painavani 68kg. Neuvolassa kuitenkin punnittiin mut tänään ja olin 75kg! Aivan järkyttävää, miten voin painaa näin paljon? Miten paljon tuosta voi olla raskauden aiheuttamaa turvotusta ja kuinka paljon lihas voi naisella painaa?
Mun naama on kapea ja paidat ollut kokoa S, joten tämä paino tuli aivan yllätyksenä. Olen myöskin voinut hyvin raskauden aikana ja liikkunut paljon. Enkä myöskään ole mässäillyt ylenpalttisesti.
Mun mies pitää mua timminä, en siis ole hänen mielestään ylipainoinen.
Onko täällä ketään muuta näin ylipainoista, joka tuntee olevansa ihan normaalipainoinen?
Kommentit (19)
Mä olen 75 kg ja 167 cm. Vaatekoko on 40. Koen olevani lievästi ylipainoinen ja siltä näytänkin. Tällä pituudella olen painanut joskus 50 kg ja olin kuin kukkakeppi silloin.
En voi muuta kuin ihmetellä, miten mahdut kokoon S.
Mutta siis ei näissä mitoissa vielä näytä miltään todella läskiltä, melko normaalilta näyttää tässä lukemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on eri ruumiinrakenne.
Sekä lihas painaa enemmän kuin läski.
Painosi voi olla monta kiloa vähemmän, mikäli neuvolassa punnitus tehtiin aterioiden syömisten ja juomisten jälkeen sekä vaatteet päällä.
Vierailija kirjoitti:
Painosi voi olla monta kiloa vähemmän, mikäli neuvolassa punnitus tehtiin aterioiden syömisten ja juomisten jälkeen sekä vaatteet päällä.
Korjaus: Aamupainosi
Itse koin näyttäväni noin BMI:ssä 25-27 normaalipainoiselta. Nykyään en (BMI 30). Helposti näytin normaalipainoiselta, kun rasva oli jakautunut tasaisesti koko kehoon ja vyötärönympärys oli alle 70 cm. Urheilun myötä oli mukavasti lihasta ja M-koko istui hyvin (enkä tarkoita vain trikoovaatteita äärimmilleen venytettynä).
Jos syöt hyvin, harrastat paljon liikuntaa ja S-koko menee hyvin päällesi, niin älä murehdi turhia, en usko että terveytesi on vaarassa. Koita vaan jatkaa hyviä elintapoja raskausaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 75 kg ja 167 cm. Vaatekoko on 40. Koen olevani lievästi ylipainoinen ja siltä näytänkin. Tällä pituudella olen painanut joskus 50 kg ja olin kuin kukkakeppi silloin.
En voi muuta kuin ihmetellä, miten mahdut kokoon S.
Mutta siis ei näissä mitoissa vielä näytä miltään todella läskiltä, melko normaalilta näyttää tässä lukemassa.
Mahdun kokoon S siis ainoastaan yläosissa, lantio on ollut aina tosi leveä enkä ole edes todella hoikassa kunnossa saanut tungettua lantiota edes kokoon 38.
Ap
Ap, älä nyt viitsi. Olet ehkä hivenen pinnallinen nyt. Pääasia että sinä voit hyvin ja vauva voi hyvin. Lääkärissä tai neuvolassa sanotaan kyllä, jos painat liikaa, seuraavat nykyään raskaudenaikana painoakin. Huolehdi nyt itsestäsi, syö, lepää tarpeeksi ja liiku niinkuin tuntuu hyvältä. Kun vauva on tullut maailmaan, niin saat taas muokata itsesi sellaiseksi kuin haluat. Liian laiha ei kannata olla tietenkään jos imettää; ei välttämättä tule maitoa tarpeeksi. Ja miehen mielipide ei paina mitään, ei raskaana ollessa eikä muutenkaan. Me naiset saadaan olla ihan just sen kokoisia kun itse halutaan, se ei miehille kuulu. Vauva muuttaa naisen ja vartalon, jokaisen eri tavoilla, se on vaan pakko hyväksyä. Jos ei hyväksy, ei kannata hankkia lapsia.
Itse olen 167 cm ja painan yli 70 kg. En ole raskaana vaan se on normaali painoni. Minulla on pitkät raajat, se on varmaan osasyy isoon painooni. Olen aina ollut painava vaikka olen hoikan näköinen. Jo syntymäpainoni oli isompi kuin sisarusteni. Urheilen ja syön paljon. Minulla ei ole mitään halua eikä aikomusta painaa yhtään vähemmän. Miksi, kun kerran olen terve ja hyvinvoiva? Mitään syömishäiriöitä minulla ei ole koskaan ollut, ja olen todella onnekas. Ne ovat pahinta, mihin ihminen voi sairastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon 167cm ja ihannepainoni (mikä itseni mielestä on ollut vuosien varrella paras) on noin 58-60kg. Ensimmäisen raskauden aikana paino kävi yli 80 kilossa, mutta laski pian synnytyksen jälkeen takaisin noin 63kg tienoille, ja nyt tuosta lukemasta on aloitettu toinen raskaus. Muuta tavoitetta en aseta tälle raskaudelle, kun yritän ettei paino menisi tällä kertaa yli 80 kilon. En kuitenkaan ota stressiä asiasta, koska juurikaan ylimääräistä läskiä ei viimeksikään tuossa painossa ollut, maha vaan oli valtava ja vauva oli iso, lisäksi nestepöhötystä raskauden vipat viikot, jouduin ottaa sormuksetkin pois sormista pari viikkoa ennen synnytystä. Nestepöhö lähti nopeasti muutamassa päivässä vauvan synnyttyä.
Kunhan tämä toinen lapsi syksymmällä syntyy niin ajattelin lähivuosina ottaa tavoitteeksi saada painon takaisin sinne hieman lähemmäs 60kg...
Ei paino kerro totuutta, lihas painaa enemmän kuin läski, ja muutenkin ruumiinrakenne on ihmisillä eri. Jos on omaan peilikuvaan tyytyväinen ja vanhat vaatteetkin mahtuu mukavasti päälle, niin mitä väliä puntarin lukemalla on?
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä nyt viitsi. Olet ehkä hivenen pinnallinen nyt. Pääasia että sinä voit hyvin ja vauva voi hyvin. Lääkärissä tai neuvolassa sanotaan kyllä, jos painat liikaa, seuraavat nykyään raskaudenaikana painoakin. Huolehdi nyt itsestäsi, syö, lepää tarpeeksi ja liiku niinkuin tuntuu hyvältä. Kun vauva on tullut maailmaan, niin saat taas muokata itsesi sellaiseksi kuin haluat. Liian laiha ei kannata olla tietenkään jos imettää; ei välttämättä tule maitoa tarpeeksi. Ja miehen mielipide ei paina mitään, ei raskaana ollessa eikä muutenkaan. Me naiset saadaan olla ihan just sen kokoisia kun itse halutaan, se ei miehille kuulu. Vauva muuttaa naisen ja vartalon, jokaisen eri tavoilla, se on vaan pakko hyväksyä. Jos ei hyväksy, ei kannata hankkia lapsia.
Itse olen 167 cm ja painan yli 70 kg. En ole raskaana vaan se on normaali painoni. Minulla on pitkät raajat, se on varmaan osasyy isoon painooni. Olen aina ollut painava vaikka olen hoikan näköinen. Jo syntymäpainoni oli isompi kuin sisarusteni. Urheilen ja syön paljon. Minulla ei ole mitään halua eikä aikomusta painaa yhtään vähemmän. Miksi, kun kerran olen terve ja hyvinvoiva? Mitään syömishäiriöitä minulla ei ole koskaan ollut, ja olen todella onnekas. Ne ovat pahinta, mihin ihminen voi sairastua.
Kiitos, kuulostat viisaalta naiselta.
Ja todentotta, olen pinnallinen. Tai ennemminkin voisin luonnehtia olevani peloissani. Että miten paljon tästä vielä paisun, vaikka se kuuluukin asiaan... Mulla siis syömishäiriötausta, joka tuolta taitaa hieman nostella päätään. Pitää puhua neuvolassa tästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaan valitat. Minun tyttäreni 15 v on 160 cm ja 70 kg, näyttää muuten normaalipainoiselta paitsi maha näyttää siltä kuin olisi raskaana.
No mulla paino nousi 64 kgsta raskauden aikana 104kg ja sitten käynnistettiin synnytys. Tuli sellainen sairaus raskausaikana, että neste ei poistunut ja multa vaan kyseltiin syömistottumuksista. Olo oli aivan hirveä! Järkyttävä! Niin raskas ja kömpelö. Eli voit paisua vielä tosi paljon. Synnytyksen jälkeen 2 viikossa tippui 15kg ja loput kilot kahdessa vuodessa pois. Nyt oon varmaan 68kg ja 170cm ja dääm näytän taas hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä syön joka aamu suuren kulhollisen graham-puuroa kerman kera. Päivällä syön vihanneksia, hedelmiä ja kalaa (ahven, hauki, kuha, lohi, säynävä, ankerias, toutain, muikku, silakka ja kiiski (vain kiiskikeittoa ja kiisken mätiä). Iltapalaksi juon pari mukillista kaakaota ja syön muutaman dallaspullan.
Pituuteni on 163 cm ja paino 69 kiloa. Penkistä nousee helposti 80 kg ja puolimaratonin juoksen 5-6 kertaa vuodessa.
Mikä tässä on ongelma ?
Talouspyy kirjoitti:
Minä syön joka aamu suuren kulhollisen graham-puuroa kerman kera. Päivällä syön vihanneksia, hedelmiä ja kalaa (ahven, hauki, kuha, lohi, säynävä, ankerias, toutain, muikku, silakka ja kiiski (vain kiiskikeittoa ja kiisken mätiä). Iltapalaksi juon pari mukillista kaakaota ja syön muutaman dallaspullan.
Pituuteni on 163 cm ja paino 69 kiloa. Penkistä nousee helposti 80 kg ja puolimaratonin juoksen 5-6 kertaa vuodessa.
Mikä tässä on ongelma ?
Korvaisin nuo dallaspullat hillopullilla. Niistä saa voimaa, uskoa, intoa ja uhrimieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talouspyy kirjoitti:
Minä syön joka aamu suuren kulhollisen graham-puuroa kerman kera. Päivällä syön vihanneksia, hedelmiä ja kalaa (ahven, hauki, kuha, lohi, säynävä, ankerias, toutain, muikku, silakka ja kiiski (vain kiiskikeittoa ja kiisken mätiä). Iltapalaksi juon pari mukillista kaakaota ja syön muutaman dallaspullan.
Pituuteni on 163 cm ja paino 69 kiloa. Penkistä nousee helposti 80 kg ja puolimaratonin juoksen 5-6 kertaa vuodessa.
Mikä tässä on ongelma ?
Korvaisin dallaspullat hillopullilla. Niistä saa rohkeutta, intoa ja uhrimieltä.
Vierailija kirjoitti:
Turhaan valitat. Minun tyttäreni 15 v on 160 cm ja 70 kg, näyttää muuten normaalipainoiselta paitsi maha näyttää siltä kuin olisi raskaana.
Korjaus. Maha näyttää, miltä näyttää, koska on raskaana.
Raskausturvotusta tuossa ehkä 2 kiloa jos sitäkään.
Itse olen 164cm ja 70 kiloa ja selkeästi kyllä huomaa että olen ylipainoinen vaikka vaatteet on edelleen samat kuin 6kg kevyempänä. VAikka kuinka treenaan vatsa pömpöttää
Jos siltä on amputoitu molemmat jalat polvista alaspäin?
Huh huh. Toivon todellakin että satuilette.
No se raskaus sun painoas nostaa. Keräät vararavintoa ja vauva, istukka, lapsivesi ym. painaa tietty myös. Älä huolehdi. :)