Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhemman mielenterveysongelmien vaikutus lapsuuteesi
24.03.2019 |
Jos vanhemmallasi on ollut tai vaikuttanut olevan mielenterveysongelmia ollessasi lapsi tai nuori, niin mistä olet erottanut mikä kaikki lapsuudessasi on johtunut näistä ongelmista?
Kommentit (21)
Myös aikuisiällä normioletukseni oli pitkään se, että kaikki puhuvat ajoittain hyvin kummallisia juttuja. Tämä oli aika iso hankaluus toimivampien ihmissuhteiden etsimisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvattomuus. Ei ollut ketään kehen turvautua. Pakko oppia selviämään yksin jo hyvin pienestä.
Vanhemman arvaamattomuus, koskaan ei tiennyt mikä tulee olemaan reaktio asioihin. Joskus naurettiin ja toisinaan nousi kauhea huuto ja raivo, samasta asiasta. Ei luottanut kehenkään, enkä kyllä luota vieläkään.
Opin hyvin itsenäiseksi ja omillani toimeen tulevaksi. En siedä ketään lähelläni vaan pidän etäisyyden kaikkiin. Siksi en halua parisuhdetta. Yksi ystävä on joka ollut mukana varhaisnuoruudesta.
Olen ollut aikuisena altis häiriintyneille tai jotenkin kieroon kasvaneille ihmisille. Kun ei lapsena saanut ihailua tai positiivista huomiota, nuori aikuinen otti sitä sitten helposti vastaan lähes kieltä vaan. Rima oli aika matalalla, vaikka nyt keski-ikäistyvänä tajuan etten ole ikinä ollut mitenkään ruma tai tyhmä.
Minäkään en luottanut kehenkään, enkä pitänyt itseäni minään. Tunteita ei sanoitettu, ja minuun kohdistettiin raivokohtauksia. Aloin saamaan raivareita itsekin.
Onko kenenkään kotona puhuttu avoimesti siitä mitä vanhemman ongelmat ovat olleet? Kerrottu esimerkiksi mitä varten kotona on jotain tiettyjä lääkkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tiennyt, että isälläni oli ADHD, joka periytyi myös minulle. Käyttäydymme hyvin samankaltaisesti, mutta kumpikaan ei tiennyt oireyhtymästä. Kun minut diagnosoitiin, tajusimme koko perhe, että olimme eläneet ADHD-kuplassa ja vaikeudet johtuivat vain siitä. Tieto auttoi paljon ja nyt voimme jo nauraa herkkyyksille, häsläämisellemme ja raivoamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tiennyt, että isälläni oli ADHD, joka periytyi myös minulle. Käyttäydymme hyvin samankaltaisesti, mutta kumpikaan ei tiennyt oireyhtymästä. Kun minut diagnosoitiin, tajusimme koko perhe, että olimme eläneet ADHD-kuplassa ja vaikeudet johtuivat vain siitä. Tieto auttoi paljon ja nyt voimme jo nauraa herkkyyksille, häsläämisellemme ja raivoamiselle.
Tiedoksi ed. kirjoittajalle: ADHD ei ole mielenterveysongelma!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en tiennyt, että isälläni oli ADHD, joka periytyi myös minulle. Käyttäydymme hyvin samankaltaisesti, mutta kumpikaan ei tiennyt oireyhtymästä. Kun minut diagnosoitiin, tajusimme koko perhe, että olimme eläneet ADHD-kuplassa ja vaikeudet johtuivat vain siitä. Tieto auttoi paljon ja nyt voimme jo nauraa herkkyyksille, häsläämisellemme ja raivoamiselle.
Hieno käänne, jos vanhempasi oli valmis ottamaan tiedon rakentavalla tavalla vastaan. Miten tuo isän ADHD lapsuudessasi ja nuoruudessasi ilmeni?
Kotona oli aika ahdistava tunnelma enkä tiennyt mistä se johtuu. Usein lähdin pois kotoa itkemään itsekseni jonnekin, kun kotona oli jatkuvien riitojen takia niin vaikea olla. Itkin myös usein itseni hiljaa uneen, kun oli niin paha olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkuva haukkuminen. Haukkui ja puhui p*skaa muista toisille ihmisille. Arvaamaton. Omasta mielestään oli terve ja toimi aina oikein. Kulissit olivat tärkeitä.
Nykyisin kukaan ei ole tekemisissä hänen kanssaan enemmän kuin on aivan pakko. Yksinäinen vanhuushan tuosta seurasi mutta hänellä olisi kyllä ollut aikaa muutta tapojaan vaan koska mitään vikaa ei omasta mielestä ollut niin jatkoi entiseen malliinsa. Niin makaa kuin petaa.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva haukkuminen. Haukkui ja puhui p*skaa muista toisille ihmisille. Arvaamaton. Omasta mielestään oli terve ja toimi aina oikein. Kulissit olivat tärkeitä.
Nykyisin kukaan ei ole tekemisissä hänen kanssaan enemmän kuin on aivan pakko. Yksinäinen vanhuushan tuosta seurasi mutta hänellä olisi kyllä ollut aikaa muutta tapojaan vaan koska mitään vikaa ei omasta mielestä ollut niin jatkoi entiseen malliinsa. Niin makaa kuin petaa.
Kuulostaa niin tutulta. Ei kukaan täysijärkinen ihminen halua olla tuollaisessa seurassa, kun ei ole pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eriarvoisuuden tunne, turvattomuus ja pelko tuli päälimmäisenä mieleen. Äiti on maanis-depressiivinen ja elettiin lapsuus vuoristorataa. Äidin ongelmat kumpuaa hänen lapsuudesta. koska mummoni oli narsisti. Nyt äidistäni on vanhemmiten tullut rapajuoppo, enkä ole nähnyt häntä aikoihin. Koko lapsuuden yritin saada hyväksyntää ja tämä heijastui aiempiin ihmissuhteisiin. Nyt kun tajunnut tämän, niin olen alkanut pitämään itsestäni ja ihmissuhteet muuttuneet. Luen aiheesta käsittelevää kirjallisuutta, joista on tullut henkireikä selviytymiselle.
Vierailija kirjoitti:
Eriarvoisuuden tunne, turvattomuus ja pelko tuli päälimmäisenä mieleen. Äiti on maanis-depressiivinen ja elettiin lapsuus vuoristorataa. Äidin ongelmat kumpuaa hänen lapsuudesta. koska mummoni oli narsisti. Nyt äidistäni on vanhemmiten tullut rapajuoppo, enkä ole nähnyt häntä aikoihin. Koko lapsuuden yritin saada hyväksyntää ja tämä heijastui aiempiin ihmissuhteisiin. Nyt kun tajunnut tämän, niin olen alkanut pitämään itsestäni ja ihmissuhteet muuttuneet. Luen aiheesta käsittelevää kirjallisuutta, joista on tullut henkireikä selviytymiselle.
Puhuttiinko äitisi sairaudesta lapsuudessasi avoimesti? Vai tekikö äitisi sinusta uskottunsa, jolle valitteli murheitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eriarvoisuuden tunne, turvattomuus ja pelko tuli päälimmäisenä mieleen. Äiti on maanis-depressiivinen ja elettiin lapsuus vuoristorataa. Äidin ongelmat kumpuaa hänen lapsuudesta. koska mummoni oli narsisti. Nyt äidistäni on vanhemmiten tullut rapajuoppo, enkä ole nähnyt häntä aikoihin. Koko lapsuuden yritin saada hyväksyntää ja tämä heijastui aiempiin ihmissuhteisiin. Nyt kun tajunnut tämän, niin olen alkanut pitämään itsestäni ja ihmissuhteet muuttuneet. Luen aiheesta käsittelevää kirjallisuutta, joista on tullut henkireikä selviytymiselle.
Puhuttiinko äitisi sairaudesta lapsuudessasi avoimesti? Vai tekikö äitisi sinusta uskottunsa, jolle valitteli murheitaan?
Tämähän on ilmeisesti melko tyypillistä toimintaa silloin, jos vanhemmalla on paljon omia ongelmia ja huono ymmärrys siitä miten niitä pitäisi lähteä käsittelemään.
Mikä helvet..n kaappipsykologi täällä tenttailee?
Mene terapoimaan asiakkaitasi!
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvet..n kaappipsykologi täällä tenttailee?
Mene terapoimaan asiakkaitasi!
Mikäs sinua vaivaa?
Meillä kotona ei koskaan saanut näyttää tunteita, vaan kaikki täytyi pitää sisällä. Ei saanut itkeä, eikä nauraa, piti olla kuin jokin ilmeetön toteemipaalu.
Joten myös näin aikuisena olen jatkuvasti kylmä ja tunteeton. Se ei ole normaalia, tiedän.
En ole voinut perustaa perhettä, enkä voisi koskaan alkaa parisuhteeseen kenenkään miehen kanssa. N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvet..n kaappipsykologi täällä tenttailee?
Mene terapoimaan asiakkaitasi!
Mikäs sinua vaivaa?
Antaisit ihmisten viettää viikonloppua ja nauttia aurinkoisesta päivästä.
Miksi haluat repiä auki haavoja ja udella lisää?
Häpeä Ap, huono aloitus. Terapiassa ok, mutta täällä ei. Jos vanhat asiat nousevat pintaan, kuka auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvet..n kaappipsykologi täällä tenttailee?
Mene terapoimaan asiakkaitasi!
Mikäs sinua vaivaa?
Antaisit ihmisten viettää viikonloppua ja nauttia aurinkoisesta päivästä.
Miksi haluat repiä auki haavoja ja udella lisää?
Häpeä Ap, huono aloitus. Terapiassa ok, mutta täällä ei. Jos vanhat asiat nousevat pintaan, kuka auttaa?
Sinulla on oikeus valita mihin keskusteluihin otat osaa, niin kaikilla muillakin. Menehän nyt muualle trollaamaan.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ei ole näistä asioista puhuttu avoimesti, joten monet omat mielikuvani lapsuudesta ja nuoruudesta ovat pääosin hyvin kielteisesti värittyneitä, kun en ole käsittänyt mistä outo toiminta on johtunut.