Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perfekstionisti ystävä ahdistaa
23.02.2013 |
Mua ahdistaa aivan mielettömästi ystävä, joka pyrkii kaikessa täydellisyyteen. Ystävyys on pinnallista - hänellä menee aina "hyvin". Kuitenkin on helppo aistia, että hänellä eivät asiat ole aina kohdallaan. Emme koskaan puhu asioista pintaa syvemmältä - ellei kyseessä ole minun ongelma. Silloin hän kuuntelee mielellään. Miksi ihmeessä hän ei avaudu minulle ja puhu niin kuin ihminen ihmiselle?! Facebookissakaan hän ei ikinä kerro mitään itsestään, vaikka tietää kaikkien muiden päivitykset ja tykkäämiset tarkalleen. Jutellessamme hän on aina utelias ja omista asioista kertomisen sijaan hän kertoo ystäviensä henkilökohtaisia asioita minulle.
En ole luottanut häneen pitkään aikaan tuosta syystä. En halua, että omat asiani kulkevat hänen kauttaan eteenpäin juoruina. Hän vaikuttaa olevan myös kateellinen toisten menestykselle, vaikka yrittääkin peitota sen parhaimman mukaan.
Olemme kaikessa kovin erilaisia. Itse olen enemmän maanläheinen idealisti - hänelle tärkeää on ulkonäkö ja kiiltävät kulissit.
En jaksa enää. Tuntuu, että tapaamisissamme vetäisin aina jonkin roolisuorituksen läpi. Jälkeenpäin ahdistaa.
Ainoa syy yhteyden jatkamiseen on kummius. Muuten lopettaisin yhteydenpidon saman tien. Muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (12)
Minulla on tuontyylinen sukulainen. Tosin hän ei juoruile tuolla tavoin ilkeästi, mutta ilmeisesti hänen on tosi vaikea puhua mistään syvällisemmästä tai henkilökohtaisesta. Kaikki on aina hyvin, vaikka jälkeenpäin voi käydä selville ettei tosiaankaan ollutkaan. Ja perfektionismi näkyy tietynlaisena joustamattomuutena myös.
Vuosien varrella olen jotenkin itse relannut, en enää odota mitään syvällisempää, enkä oikein muutakaan. Pidän vaikka aikatauluista sovittaessa kannastani tiukasti kiinni, jos se on minulle tosi tärkeää, mutta muuten annan olla ja asoiden mennä hänen järjestelyjensä mukaan.
Hassua, mutta kun lakkasin odottamasta mitään, niin olen alkanut pitää tästä sukulaisesta enemmän. Nykyään minusta on ihan mukavaa nähdä häntä erilaisissa tilaisuuksissa tai soitella jonkin sovittavan asian tiimoilta.
Emme varmasti olisi ikinä tulleet erityisiksi ystäviksi ilman sukulaisuutta, mutta nykyään minusta on ihan kiva tuntea hänet. Ehkä olen itsekin muuttunut joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen? En tiedä.
Mutta turhasinun on ainakaan lisätä kanssakäymistä tai kertoa omia henkilökohtaisia juttuja ystävällesi. Päätä olla vain pinnallisempi kaveri silloin kun kummius sitä vaatii ja keskity enemmän muihin ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tuontyylinen sukulainen. Tosin hän ei juoruile tuolla tavoin ilkeästi, mutta ilmeisesti hänen on tosi vaikea puhua mistään syvällisemmästä tai henkilökohtaisesta. Kaikki on aina hyvin, vaikka jälkeenpäin voi käydä selville ettei tosiaankaan ollutkaan. Ja perfektionismi näkyy tietynlaisena joustamattomuutena myös.
Vuosien varrella olen jotenkin itse relannut, en enää odota mitään syvällisempää, enkä oikein muutakaan. Pidän vaikka aikatauluista sovittaessa kannastani tiukasti kiinni, jos se on minulle tosi tärkeää, mutta muuten annan olla ja asoiden mennä hänen järjestelyjensä mukaan.
Hassua, mutta kun lakkasin odottamasta mitään, niin olen alkanut pitää tästä sukulaisesta enemmän. Nykyään minusta on ihan mukavaa nähdä häntä erilaisissa tilaisuuksissa tai soitella jonkin sovittavan asian tiimoilta.
Emme varmasti olisi ikinä tulleet erityisiksi ystäviksi ilman sukulaisuutta, mutta nykyään minusta on ihan kiva tuntea hänet. Ehkä olen itsekin muuttunut joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen? En tiedä.
Mutta turhasinun on ainakaan lisätä kanssakäymistä tai kertoa omia henkilökohtaisia juttuja ystävällesi. Päätä olla vain pinnallisempi kaveri silloin kun kummius sitä vaatii ja keskity enemmän muihin ihmisiin.
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Kiitos vertaisymmärryksestä. Ehkä on ihan hyvä opetella itsekin tuota pinnallisempaa tyyliä kanssakäymisessä. Joiltakin ihmisiltä se sujuu, esim. mieheni on kasvatettu hallitsemaan tuommoiset lähinnä small talkiin keskittyvät kanssakäymiset, eikä hän siitä ahdistu. Ystävässäni on paljon hyvää myös. Hän on huumorintajuinen, ystävällinen ja mukava. Yritän laskea omia odotuksiani. Näinhän tässä elämässä yleensä käy: täytyy muuttaa omaa asennettaan sen sijaan, että yrittäisi muuttaa maailmaa tai muita kanssaihmisiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on "vaikea" olla sellaisen ystävän seurassa joka puhuu vain pientä kevyttä small talkia. Se ei ole mielestäni ystävyyttä koska kevyeen jutusteluun voi vaikka ventovieran kanssa kaupan kassajonossa.
On tosi vaikeaa olla pinnallinen, mutta tuo kummius pakottaa...
Alue: Aihe vapaa
Minulla on tuontyylinen sukulainen. Tosin hän ei juoruile tuolla tavoin ilkeästi, mutta ilmeisesti hänen on tosi vaikea puhua mistään syvällisemmästä tai henkilökohtaisesta. Kaikki on aina hyvin, vaikka jälkeenpäin voi käydä selville ettei tosiaankaan ollutkaan. Ja perfektionismi näkyy tietynlaisena joustamattomuutena myös.
Vuosien varrella olen jotenkin itse relannut, en enää odota mitään syvällisempää, enkä oikein muutakaan. Pidän vaikka aikatauluista sovittaessa kannastani tiukasti kiinni, jos se on minulle tosi tärkeää, mutta muuten annan olla ja asoiden mennä hänen järjestelyjensä mukaan.
Hassua, mutta kun lakkasin odottamasta mitään, niin olen alkanut pitää tästä sukulaisesta enemmän. Nykyään minusta on ihan mukavaa nähdä häntä erilaisissa tilaisuuksissa tai soitella jonkin sovittavan asian tiimoilta.
Emme varmasti olisi ikinä tulleet erityisiksi ystäviksi ilman sukulaisuutta, mutta nykyään minusta on ihan kiva tuntea hänet. Ehkä olen itsekin muuttunut joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen? En tiedä.
Mutta turhasinun on ainakaan lisätä kanssakäymistä tai kertoa omia henkilökohtaisia juttuja ystävällesi. Päätä olla vain pinnallisempi kaveri silloin kun kummius sitä vaatii ja keskity enemmän muihin ihmisiin.