Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset hankkivat lapsia kun lapset saatuaan monet heistä valittavat kaikesta lapsiin liittyvästä kokoajan?
27.01.2019 |
Otsikossa kysymys, johon kaipaisin vastausta.
Itselläni on monta ystävää/tuttavaa, joilla on lapsia. Nämä henkilöt valittavat hyvin usein kaikesta lapsiin liittyvästä: siitä kuinka lasten takia ei ole enää yhtään parisuhdeaikaan, on rankkaa kun lapset eivät tottele, oma unirytmi kärsii lasten takia, lapset sotkevat, lapsiin menee rahaa jne jne.
Miksi niitä lapsia sitten hankitaan jos se on niin vaikeaa ja hankalaa se elämä niiden lasten kanssa? Ymmärrän sen, että useille voi tulla yllätyksenä miten työlästä lapsen kasvatus ja hoito on, mutta sitten on näitäkin ihmisiä, jotka jo ensimmäisen lapsen kohdalla valittavat kaikesta ja silti niitä lapsia on pakko tehdä lisääkin. En ymmärrä, kertokaa oi viisaammat.
Kommentit (11)
Etkö itse valita mistään elämässäsi? Kaikki on aina hyvin, onnellisesti ja aurinkoisesti? Jos vastaat kyllä, mikset sitten itse muuta niitä asioita? Mitäs otit sen laiskan miehen, joka ei ikinä siivoa. Mitäs otit sen työpaikan, missä on rasittava pomo. Mitäs muutit asuntoon, jonka naapurissa biletetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt samaa. Kun kerran siitä lapsiperhearjen kurjuudesta niin toitotetaan ja tänä päivänä siitä tasan varmasti kaikki ovat hyvin perillä niin miksi ihmeessä niitä lapsia on sitten kuitenkin hankittava, jotta saisi ihan luvan kanssa valittaa kun kerran kaikki muutkin?
Aloittajahan provosoi vain eikä hänen ystävillään ole tuota ongelmaa. Hän vain luettelee kaikki ennakkoluulonsa ja syyt miksei itse tahdo lapsia. Ei sinun tarvitsekaan haluta. Mutta ihmiset, jotka haluavat yleensä rakastavat lapsiaan ja pitävät perhe-elämästä. Jos lapsia haluaa ja heistä päätyy valittamaan, on todennäköisesti niin negatiivinen ihminen, että valittaisi joka tapauksessa jostain - jos ei lapsista niin siitä, että näkee kadulla lapsia tai että yhteiskunnan paine hankkia lapsia pilaa hänen päivänsä. Eli joko provo tai myrkyllisiä ihmisiä ap:n elämässä, miksi et etsi parempaa seuraa?
Miksi työssäkäyvät ihmiset valittavat aina siitä, että töissä on niin kamalaa? Aina kitistään pienestä palkasta, ärsyttävistä työkavereista ja aikaisista aamuista.
Miksi koiranomistajat valittavat kun eläinlääkäriin meni taas monta sataa, piti lähteä kaatosateessa lenkille ja koira oksensi lattialle?
Miksi salilla käyvät valittavat, että taas paikat on kipeinä, teinilauma häiritsi treeniä ja painot oli jätetty lattialle?
Ihmiset nyt vain sattuvat valittamaan jos sattuu joku asia ärsyttämään. Lapset ovat sen verran suuri osa vanhempiensa elämää, että luonnollisesti heistä tulee puhuttua paljon hyvässä ja pahassa.
Se ei tarkoita että katuisi lapsia, arki olisi aina ikävää tai mitään sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Etkö itse valita mistään elämässäsi? Kaikki on aina hyvin, onnellisesti ja aurinkoisesti? Jos vastaat kyllä, mikset sitten itse muuta niitä asioita? Mitäs otit sen laiskan miehen, joka ei ikinä siivoa. Mitäs otit sen työpaikan, missä on rasittava pomo. Mitäs muutit asuntoon, jonka naapurissa biletetään.
Valitan välillä kyllä, mutta pyrin muuttamaan niitä asioita elämässäni, joihin en ole tyytyväinen. Ihmettelen siis ihan aidosti näitä ihmisiä, joille vanhemmuus tuntuu ainakin heidän puheidensa perusteella olevan yhtä kärsimystä ja silti lapsia hankitaan kokoajan lisää.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen erään jonka elämä on yhtä lapsista valittamista. Miten on niin rankkaa olla äiti. Muksut on 8h päivässä eskarissa/hoidossa arkipäivisin ja perjantaisin molemmat muksut lähtee isilleen ja palaavat sunnuntaina äidilleen. Äidillä on siis lapsivapaata aikaa 8 tuntia maanataista torstaihin ja perjantaista sunnuntai-iltaan. En minä käsitä miten se nyt voi olla niin rankkaa se äitiys kun hädin tuskin edes näkee niitä kersojaan. Sääliksi käy muksuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö itse valita mistään elämässäsi? Kaikki on aina hyvin, onnellisesti ja aurinkoisesti? Jos vastaat kyllä, mikset sitten itse muuta niitä asioita? Mitäs otit sen laiskan miehen, joka ei ikinä siivoa. Mitäs otit sen työpaikan, missä on rasittava pomo. Mitäs muutit asuntoon, jonka naapurissa biletetään.
Valitan välillä kyllä, mutta pyrin muuttamaan niitä asioita elämässäni, joihin en ole tyytyväinen. Ihmettelen siis ihan aidosti näitä ihmisiä, joille vanhemmuus tuntuu ainakin heidän puheidensa perusteella olevan yhtä kärsimystä ja silti lapsia hankitaan kokoajan lisää.
-Ap
Miksi sitten imeydyt noiden valittajien seuraan? Olen lapseni halunnut vanhempi ja kehtaan rehellisesti väittää, etten ole ikinä valittanut lapsista tai mistään heistä aiheutuneesta. Ja ympäröin itseni ihmisillä, joilla on sama asenne. Lapset aiheuttavat tottakai huolta ja jaan kyllä huoleni ystävienikin kanssa. Voiko olla pidät tuollaista huolehtimista valittamisena? Esim. jos lapsi ei kasva käyrien mukaan. Onko siitä huolestuminen valittamista? Vai tarkoitatko valittamisella puhetta "lapsi pilasi elämäni, se heräilee öisin". Sellaisten ihmisten seuraa kannattaa ihan oikeasti välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on toi mitä aiemmin tossa jo joku fiksu sanoi, että ihminen valittaa aina elämästään. Vaikka olisi vankka julkisen liikenteen kannattaja niin kyllähän sitä varmasti valittaa jos bussi on myöhässä.
Toisaalta tuntuu, että joillakin se valitus on vaan sellaista itsenä korottamista. Valitetaan juurikin siitä miten rankkaa lasten kanssa on ja muilla on varmasti helpompaa koska minulla on kolme lasta ja muilla yleensä vain korkeintaan kaksi, minulla on oikeus koska minulla on niin vaikeaa (vaikka lapset olisi päiväkodissa ja itse vanhempi kotona).
Se on kyllä tympeää kuultavaa.
Jos tulee avointa kadehdintaa ja lapsivapaan elämän vähättelyä (eihän sulla mitään todellisia huolia voi olla....) se on syy ottaa etäisyyttä.
Joko lopullisesti tai tilapäisesti.
Noin puolelta naisista poistuu aivot istukan mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä tympeää kuultavaa.
Jos tulee avointa kadehdintaa ja lapsivapaan elämän vähättelyä (eihän sulla mitään todellisia huolia voi olla....) se on syy ottaa etäisyyttä.
Joko lopullisesti tai tilapäisesti.
Noin puolelta naisista poistuu aivot istukan mukana.
Niinhän se on. Sinä et taida olla äitisi esikoinen?
Kuuletko tau haluatko kenties kuulla vain sen valituksen?
Eivät ne tuttavasi todennäköisesti ole yhtään sen typerämpiä kuin sinäkään, eivätkä näin ollen hakkaisi toistuvasti päätään seinään, jos perhearki todella olisi koko ajan kamalaa.