Mitä sinulle kuuluu?

Valitettavasti olen vieläkin elossa. Eniten vtuttaa kaikki.

Ihan neutraali aamu. Ei krapulaa, ei morkkista, ei vitutusta. Univelkaa British awardsin jälkeen. Kohta keitän sumpit. Sit tarjoon omenaa😉

Siedettävää paskaa.

Huolin sitä, että miten selkäni kestää tehdä nyt ilmestyneet lumityöt. Tykkäisin kolaamisesta, mutta pelkään selkäni puolesta, jos selkä sekoaa, ei mistään tule mitään. Normaalista selkäkivusta ei puhuta, vaan sellaisesta todella pelottavasta hermokivusta, joka ei anna tehdä mitään. Ajatellessani tätä selkäni kipeytyi jo 😢 eli ihmettelen nyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sulattaako sade lumet, teenkö lumitöitä minimin vai saanko miehen apuun lumitöihin. Olisi vain kivaa pärjätä itse.

Kävin kaakilla pari kertaa. Heittelin koiria lumipalloilla. Kivaa oli ja uusi vuosi tuo varmasti hauskoja sattumia 2019 siis!

Nyt jo ikävä lasta. Näimme eilen pikaisesti, sitä ennen syyskuussa. Aikuinen ja asuu kaukana. Miksi elämän pitää mennä näin nopeasti? Äskenhän hän oli sylissäni ja nyt näen pari kertaa vuodessa.

Normipäivä. Av:tan menemään syöden pakkasesta sulattamaani makaronilaatikkoa. En ole käynyt ulkona koko vuonna.

Väsyttää ja kipuja kuten aina. Jaksan vielä kuitenkin töissä. Väsymystä lisää jatkuva stressi siitä että on pakko jaksaa loputtomiin. Eläkeiän nousu, työttömien kohtalo.. huh huh. Päivä kerrallaan mennään.

Eipä tässä ihmeempiä. Aloitellaan uutta vuotta 2019,

Ihan hyvää, mutta vähän tylsää. Kiitos kysymästä!

Vituttaa kun pitää mennä töihin huomenna ja se että pitää liukastella tuolla ulkona. Töissä olen turha kuluerä mutta ammattitaidistani halutaan nyt hyötyä vielä sen ajan kun siellä joudun olemaan. Oksettaa se kaksnaamaisuus.

Tekis aamulla mieli vaan kääntää kylkee ja herätä rauhassa ja löllöttää telkkaria katsoen tai kirjaa lukien viltin alla koko päivän.

Sääkin vituttaa; loskaa-pakkasta-loskaa-pakkasta ja sit vielä lunta-räntää-vettä. Aaaaarrrgghhh.

Huonoa. Ei ollenkaan energiaa, makaan vaan sängyssä, en jaksa edes katsoa mitään sarjaa sillä en jaksa keskittyä. Odotan jo iltaa että saa ottaa unilääkkeen ja pääsee nukkumaan. Ruokaakin saan vasta 2 h päästä, plääh. Ihan hukkaan menee tämmöinen elämä.