Hot or not: tatuoinnit

Not. Liian wt

Hyi, rumia.

Itsellä (naisena) ei ole yhtäkään tatuointia, enkä miehelläkään tykkää. Harmillisen useilla noita vaan on, joten kai niitä pitäisi opetella sulattamaan.

Mielipide, jota en sanoisi muutakuin näin anonyymisti:

Mun mielestä tatuointeja ottavat vain jossain määrin vähemmän älykkäät ihmiset. Älykkäillä ihmisillä ei tatuointeja juurikaan taida olla.

En tykkää yhtään. Kauneusihanteeni on sileä, terve iho niin miehillä kuin naisilla. Piirroksista en pidä.

Menneet muodista.

Itse tykkään, en toki kaikenlaisista. Ja riippuu paljon tekijästä.

Tatuointeja on niin monenlaisia. Hyvin tehdyistä tykkään, ovat mielestäni kauniita. Erityisesti persoonalliset, henkilökohtaisesti merkitykselliset kuvat ovat kuin taideteoksia.

Miksi ihmeessä ihossa pitäisi olla kuva? Ja kun sen kerran ottaa, siinä se sitten on loppuelämän, paitsi jos vaihtaa sen arpeen.

Pääasiassa en pidä, mutta jos on hienoja tatuointeja ja tyyli johon ne sopivat niin sitten ehkä. 

Harmi vain että suurin osa on nuhruisia tuherruksia.

En tykkää. Pidän "puhdasta" luonnollista ihoa kauniina.

Ihan kauniita kuvia itsessään jotkut on, mutta haluaisin ne seinälleni enkä iholleni.

Eniten myötähäpeää tulee näistä etenkin teinien suosimista tatuoinneista. Tähti, ruusu, pääkallo, unisieppari, sydän. Tai tekstitatuoinnit, kuten: "Carpe diem", "When nothing goes right, go left".

En ole koskaan ymmärtänyt tatuoiteja. Tulee mieleen linnakundit ja kyseenalaisen maineen omaavat naiset.

Outoa kyllä, pidän sellaisista autenttisesti vankilatatuoinnin näköisistä tatuoinneista, vaikkei ne vankilassa tehtyjä olisikaan. Ja ainoastaan raffilla tavalla hoikilla kaljupäisillä valkoihoisilla miehillä. Ja ehkä maoritatuoinnit maoreilla on myös melko hot.

Kaikki muut tatuoinnit ovat mielestäni narsismia ja teeskentelyä.

Not. Ei ole tyylikästä.

On hirveän mielenkiintoista, että ihmisten maku on niin erilainen.

Never hot. Miksi pilata kaunis iho? Ja sitä.kun on tosiaan hyvin vaikea saada ihosta pois jos mieli muuttuu, vaikka 20v tatuoinnin ottamisen jälkeen.

Melkein aina ajattelen, että voi ei, jos näen mukavalla ihmisellä tatuoinnin.

Tatuointitaiteilijat ovat yleensä erittäin taitavia piirtäjiä, mutta en kyllä uskaltaisi ihoni alle mustetta laittaa. Alalla kun ei ole edes valvontaa.

Katsokaa Akuutin jakso tatuoinneista, pisti ihan oksettamaan se mekanismi millä tatuointi pysyy iholla. Valkosolut syövät musteen, kuolevat ja uudet solut syövät musteen syöneen solun jne... 

Vähän mustavalkoinen kysymys, kun ei minua mitenkään erityisesti haittaa yleensä kenenkään tatuoinnit. En osaa myöskään suhtautua, niihin niin että jokainen tautointi olisi joko kamala tai ihastusta herättävä. Mutta jos valita pitäisi, niin pärjäisin oikein hyvin ilmankin, kuten tähänkin saakka. 

Vierailija kirjoitti:

Tatuointitaiteilijat ovat yleensä erittäin taitavia piirtäjiä, mutta en kyllä uskaltaisi ihoni alle mustetta laittaa. Alalla kun ei ole edes valvontaa.

Katsokaa Akuutin jakso tatuoinneista, pisti ihan oksettamaan se mekanismi millä tatuointi pysyy iholla. Valkosolut syövät musteen, kuolevat ja uudet solut syövät musteen syöneen solun jne... 

Lisäksi tatuointien musteen sisältämät eri kemikaalit kulkeutuvat nanohiukkasina ihmisen mm. imusolmukkeisiin. Näiden pitkän aikavälin terveysvaikutuksista ei ole tietoa tai tutkimustuloksia...

Täysin junttien hommaa, niin rahvaanomaista. Se myllytatska M. Aitolehdellä on kyl vitsikäs.

Vierailija kirjoitti:

Mielipide, jota en sanoisi muutakuin näin anonyymisti:

Mun mielestä tatuointeja ottavat vain jossain määrin vähemmän älykkäät ihmiset. Älykkäillä ihmisillä ei tatuointeja juurikaan taida olla.

En tiedä älykkyydestä, mutta kyllähän tatuoinnit on huomattavan yleisiä ns ongelmatapauksilla. Johtuukohan siitä, että asenne ennakointiin on perustavalla tavalla erilainen kuin tatuoimattomilla.

No on kai melko selvää, että tatuoinnit ovat joko sellaisen ihmisen juttu, joka tietää paikkansa täydellisesti (eikä usko koskaan sieltä nousevansa) tai joka ei pysty ajattelemaan elämäänsä nykyhetkeä pidemmälle.