Lue keskustelun säännöt.
Marttyyriäiti
18.12.2018 |
Alan olla todella uupunut äitini suhteen. Hänmon iäkäs ja sairaalloinen, tiedän. Mutta en silti enää jaksa sitä syyllistämistä.ja ivailua. Jos sanon käyväni kuntosalilla hän piikittelee: salille vaan mennään eikä häntä auteta jne. Mistään iloisusta asioista en voi.puhua koska hän antaa ymmärtää, että ovat häneltä pois. Yritän auttaa häntä mutta kohta en jaksa. Haen edelleen yli 40v oikeutta omaan, onnelliseen elämään.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin entä sitten?
Kunhan avauduin. Joskus täällä on ihan empaattisiakin ihmisiä. Vertaistukea.
Olen ykkönen, joka linkkasi.
En kommentoinut muuta, koska tämä asia on sellainen, että sinun pitää itse sisäistää nuo oikeudet.
Been there,done that. Minua hallittiin aina, kun minussa pystyi herättämään syyllisyyden. Sitä vastaan vain piti taistella. Ja tuota luetteloa luin aamuin illoin, kunnes aloin itsekin uskomaan ne.
https://paranemisenavain.fi/wp-content/uploads/2016/01/Omat-oikeudet.pdf