ÄRSYTTÄÄ kun sanoja käytetään väärin

up

Haluaisin kuulla perusteluita alapeukuille. Onko teistä muka ok että joku kutsuu itseään vegaaniksi, vaikka syö kerran viikossa lihaa? Kyseessä ei silloin ole vegaani, vaan kasvispainotteisesti syövä. (ja jos joku luulee niin en ole raivovegaani vaan sekaani :D en pidä vegaaniutta parempana. Ihmettelen vain miksi ihmiset väittää jotain mitä ne ei ole)

Muakin ärsyttää

Jenkkisarjoja mukaillen: otatko lasillisen vettä?

Take a pill and relax.

Pakko myöntää etten ymmärrä alapeukkuja. Saa kertoa perusteluita. Kai mäki sit alan kutsua itseäni masentuneeksi vegaaniksi?

ap

Masentunut voi olla, vaikka ei olisi diagnosoitu masennusta. Ei ne lääkärit mitään yli-ihmisiä ole, jonka sanojen jälkeen pamahdat sairaaksi. Eiköhän ihminen itsensä parhaiten tunne.

Jos söisin kasvispainoitteisesti, voisin alkaa sanomaan itseäni melkein vegaaniksi.

Ihan vain siksi, että huvittaa katsoa kun menee tämä teille vegaaneille tunteisiin.

Yleensä nämä hesalaiset vihreät-feministi-vegaani-maailmqnpelastajat vielä keuhkoavat esim. kuinka ei saisi sanoa henkilöitä miehiksi tai naisiksi, kuitenkin ovat raivon partaalla, kun joku sekasyöjä haluaakin identifoitua vegaaniksi.

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää etten ymmärrä alapeukkuja. Saa kertoa perusteluita. Kai mäki sit alan kutsua itseäni masentuneeksi vegaaniksi?

ap

Vaikutat ihan helvetin ärsyttävältä ja anaaliselta pilkunnussijalta. Kelpaako perustelu?

Vierailija kirjoitti:

Masentunut voi olla, vaikka ei olisi diagnosoitu masennusta. Ei ne lääkärit mitään yli-ihmisiä ole, jonka sanojen jälkeen pamahdat sairaaksi. Eiköhän ihminen itsensä parhaiten tunne.

Jos söisin kasvispainoitteisesti, voisin alkaa sanomaan itseäni melkein vegaaniksi.

Ihan vain siksi, että huvittaa katsoa kun menee tämä teille vegaaneille tunteisiin.

Yleensä nämä hesalaiset vihreät-feministi-vegaani-maailmqnpelastajat vielä keuhkoavat esim. kuinka ei saisi sanoa henkilöitä miehiksi tai naisiksi, kuitenkin ovat raivon partaalla, kun joku sekasyöjä haluaakin identifoitua vegaaniksi.

Tosi monet käyttää "masennus" termiä väärin. Eli ollaan viikko surullisia, ja sitten aletaan kutsua itseään masentuneeksi. 

En oo vegaani, syön lihaa. Vegaanius ei ole sitä, että kerran pari viikossa ollaan syömättä lihaa, vaan se on elämäntapa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää etten ymmärrä alapeukkuja. Saa kertoa perusteluita. Kai mäki sit alan kutsua itseäni masentuneeksi vegaaniksi?

ap

Vaikutat ihan helvetin ärsyttävältä ja anaaliselta pilkunnussijalta. Kelpaako perustelu?

Ei niin kauan kuin vegaaniksi esittäytyvä henkilö syö edessäni pihviä ja henkilö diagnosoi itselleen masennuksen, koska on ollut pari päivää surullinen.

Ei ärsytä, se on vain typerää. On vain vegaaneita ja sekasyöjiä, ei muita. Ja on sairas tai terve.

Mitä jos on ollut masentunut päivästä toiseen vuoden ajan? Saako jo silloin kutsua itseään masentuneeksi ilman diagnoosia?

Entäs kun alkaa syömään vegaanisesti, saako itseään kutsua vegaaniksi ensimmäisenä päivänä? Jos ei, milloin saa käyttää tätä titteliä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos on ollut masentunut päivästä toiseen vuoden ajan? Saako jo silloin kutsua itseään masentuneeksi ilman diagnoosia?

Entäs kun alkaa syömään vegaanisesti, saako itseään kutsua vegaaniksi ensimmäisenä päivänä? Jos ei, milloin saa käyttää tätä titteliä?

Toi masennus on vähän vaikeempi juttu, mutta jatkuva alakulo ja jaksamattomuus voi johtua myös monista muista syistä (esim. raudanpuute). Joten kannattaa käydä siellä lääkärillä. 

Vegaaniksi voi alkaa kutsua itseä siitä päivästä lähtien kun alkaa seuraamaan vegaaneille tyypillistä elämäntapaa. Ei siis vielä silloin kun syö eläinperäisiä tuotteita.

Itse näin ihan diagnosoituna masentuneena, en nyt koe sairastavani sen "todellisempaa" masennusta kuin ilman diagnoosia.

Joo, jotkut sairaudet voi aiheuttaa samankaltaisia oireita. Edelleen silti väitän, että eiköhän ihminen tiedä milloin on masentunut.

Fyysiset oireet voi olla muutakin, mutta ei raudanpuute sun muut saa sua olemaan itsetuhoinen, yrittämään itsemurhaa ja toivomaan kuolemaa. Ääripää, mutta silti.

Jalka on katki jos se on katki, oli sen diagnosoinut lääkäri tai ei.

Sama pätee muihinkin diagnooseihin. Olen ollut masentunut ainakin 6 vuotta, vaikka diagnoosi minulla on ollut vasta vuoden