Missä iässä olisit ollut valmis perustamaan perheen jos rahasta ei olisi ollut puutetta
Kommentit (13)
Olen 32 ja raskaana. Olisin mielelläni lykännyt vielä 5-10 vuotta.
Menin naimisiin 22-vuotiaana ja sain lapset 23 ja 28-vuotiaana. Ei ole kaduttanut. Vanha sanonta kuuluu: kaikkea muuta katuu, vaan ei Nuorena naisista.
26-vuotiaana, kuten teinkin. Nyt reilu 40-vuotiaana lapset alkaa olla kohta täysi-ikäisiä ja pystyvät jo huolehtimaan monestakin asiasta itse ja on taas itselle, harrastastuksille jne. aikaa. Samoin tervettä ja hyvävointinsta ikää ja elämää (toivottavasti) myös vielä todennäköisesti pitkään. Kun sai lapset aikanaan tehtyä niin nyt voi vielä ns. toisessa päässä nauttia omastaankin. Oli myös jaksamista, kun vauva- ja taaperoikä oli menossa ja yöt saattoi olla välillä lyhyitä. Nyt tämän ikäisenä en jaksaisi samaa runbaa enää...
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin 22-vuotiaana ja sain lapset 23 ja 28-vuotiaana. Ei ole kaduttanut. Vanha sanonta kuuluu: kaikkea muuta katuu, vaan ei Nuorena naisista.
Nuorena naimista.
21-23 v. Poikaystävä ei halunnut ja onneksi. Tapasin kolmenkympin tienoolla mieheni ja lapset tuli nopsaan. Hyvä ikä.
Olen aina ollut valmis siihen tekopuuhaan.
Ja tiennyt etten voi siittiöilläni lasta tehdä.
Onhan tuo tullut muutamalle "unohdettua" kertoa.
Toisaalta onhan maailmassa jokunen nainen "unohtanut" pilsut tai suoraan valehdellut olemattomasta ehkäisystä.
En missään iässä en mistään hinnasta.
20v olin kuin alettiin yrittää ja se olisi ollut minulle sopiva ikä. Vielä en ole saanut.
T. 25v
Noin 28-vuotiaana. Mieheni oli siihen aikaan aivan liian menevä vielä. En uskaltanut. Syytän miestäni itsekseni (en oo sanonut miehelle) siitä, että meillä on vain yksi lapsi. Ei ehditty enempää, kun hän alkoi rauhoittua vasta päälle kolmenkympin.
Eka vaikka viimeinen tuli 27-vuotiaana. Sitten ei enää onnistunut. Olisi tarvinnut älytä etsiä ajoissa rauhallisempi mies.
Vierailija kirjoitti:
Noin 28-vuotiaana. Mieheni oli siihen aikaan aivan liian menevä vielä. En uskaltanut. Syytän miestäni itsekseni (en oo sanonut miehelle) siitä, että meillä on vain yksi lapsi. Ei ehditty enempää, kun hän alkoi rauhoittua vasta päälle kolmenkympin.
Eka vaikka viimeinen tuli 27-vuotiaana. Sitten ei enää onnistunut. Olisi tarvinnut älytä etsiä ajoissa rauhallisempi mies.
Eiku se tuli 37-vuotiaana tietty
En lainkaan. Jos rahaa ois ollut enemmän, oisin vaan satsannut itseeni, perheestä viis.
40-45v