Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
10 asiaa, joita ei löydy joka työpaikalta – näistä eduista kansanedustajat nauttivat
26.10.2018 |
1. Lyhyt työviikko
Ympäri Suomea tulevien kansanedustajien pitää päästä käymään viikonloppuisin kotona ja omassa vaalipiirissään hoitamassa asioitaan.
Eduskunnan viikko alkaa tiistaiaamuna ja päättyy perjantaina iltapäivällä.
Perjantain istunto alkaa kello 13 ja päättyy viimeistään kello 13.30.
Tämän jälkeen eduskunta tyhjenee kansanedustajista, lukuun ottamatta yhtä valiokuntaa. EU-asioista vastaava suuri valiokunta aloittaa perjantain kokouksensa kello 13.30.
2. Pitkät lomat
Eduskunnan käytännöt ovat agraariyhteiskunnan ajalta ennen autoja ja lentokoneita.
Eduskunnalla on lomaa, istuntovapaata 4,5 kuukautta vuodessa.
Valtiopäivät avataan helmikuun toisella viikolla.
Pääsiäistä ennen on viikon vapaa.
Kesälomalle eduskunta lähtee lähes poikkeuksetta ennen juhannusta, ja 2,5 puolen kuukauden kesätauko päättyy syyskuun ensimmäisenä maanantaina – kun viljasato on ehditty korjata pelloilta.
Syksyllä loka-marraskuun vaihteessa on viikon tauko, paitsi niillä kansanedustajilla, jotka osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen.
Eduskunta lähtee joululomalle ennen joulua ja hiljentyy noin 1,5 kuukauden tauolle, jolloin kansanedustajilla on taas mahdollista olla pitempään kotona ja omassa vaalipiirissä.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6. Ei työaikaa
Kukaan ei kellota, kuinka paljon kansanedustaja tekee töitä.
7. Palkkio juoksee aina
Kansanedustaja saa palkkansa, palkkion luottamustehtävästään, riippumatta siitä, miten tehtäviään hoitaa.
Palkka juoksee niin sairauslomilla kuin vanhempainvapailla.
Palkkiossa on kuitenkin yksi asia huonommin kuin normaalissa palkassa. Kansanedustajat eivät saa lomarahoja.
8. Ilmaiset matkat
Jotta jokainen suomalainen voisi olla kansanedustaja, varallisuuteen ja asuinpaikkaan katsomatta, kansanedustajilla on ilmaiset matkat kotimaassa.
Kotimaassa voi kulkea ilmaiseksi bussilla, junalla ja lentokoneella ja pääkaupunkiseudun julkisessa liikenteessä.
Lisäksi kansanedustajat saavat käyttää taksia työtehtävien hoitamiseen harkintansa mukaan.
9. Kulukorvaukset
Kulukorvaus on kansanedustajille räätälöity päiväraha, ja se on päivärahojen tapaan verotonta tuloa.
Kaikki kansanedustajat saavat kulukorvausta. Kuittisirkuksen välttämiseksi kansanedustajien kulukorvausten käyttöä ei seurata mitenkään.
Kansanedustajilla ei työstään koidu juuri kuluja, koska eduskunta kustantaa kaikki työvälineet –– kännykät, läppärit ja printterit työhuoneeseen ja kotiin – ja matkustaminen on ilmaista. Muut tarvikkeet ja palvelut saa usein omasta eduskuntaryhmästä.
Eduskunta kustantaa kansanedustajalle myös avustajan, oman eduskuntaryhmän työntekijät ovat apuna ja eduskunnan virkakunta auttaa aina tarvittaessa.
Kulukorvauksia ei ole mitenkään korvamerkitty, ja kansanedustajat taitavat käyttää omaa rahaansa lähinnä omien vierailijaryhmiensä kahvituksiin ja joulukorttien lähettämiseen.
Pääkaupunkiseudulla asuvat kansanedustajat saavat kulukorvausta 987 euroa kuukaudessa.
Jos maakunnassa asuvalla kansanedustajalla ei ole asuntoa pääkaupunkiseudulla, korvaus on 1 315 euroa. Jos maakunnan kansanedustajalla on toinen asunto Helsingissä, kulukorvaus on 1 809 euroa.
10. Eläke ja sopeutumiseläke
Kansanedustajien eläke kertyy liki kolminkertaista tahtia palkansaajiin verrattuna. Eläkettä kertyy neljä prosenttia vuodessa ja kansanedustajalle kertyy näin täysi 60 prosentin eläke 15 vuodessa.
Sopeutumiseläke lasketaan samalla kaavalla.
Sopeutumiseläke on kansanedustajien oma työttömyyskorvaus. Edellytyksenä on ollut seitsemän vuotta eduskunnassa.
Sopeutumiseläkkeellä ei ole alaikärajaa, se juoksee vaikka viralliseen eläkeikään asti, ja pääomatulot eivät vaikuta mitenkään sopeutumiseläkkeeseen.
Sopeutumiseläkkeet lopetettiin vuoden 2011 jälkeen eduskuntaan ensi kertaa nousseilta kansanedustajilta, ja heille maksetaan sopeutumisrahaa 1-3 vuotta edustajavuosista riippuen.
Nyt tämä eduskunta on lopettamassa sopeutumiseläkkeet kaikilta entisiltä ja nykyisiltä kansanedustajilta. Jos laki valmistuu ja se hyväksytään, jatkossa kaikki entiset ja nykyiset kansanedustajat voivat saada vain sopeutumisrahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyestä työajasta huolimatta suuri osa kansanedustajista poistuu perjantaisin aikaisemmin käytyään painamassa läsnäolonappia
3. Ei henkilöesimiehiä
Kansanedustajalla ei ole käytännössä lainkaan esimiehiä, ainoastaan äänestäjät ja Suomen kansa.
4. Täysin vapaa työkuva
Kansanedustaja voi itse päättää, miten kansanedustajan tehtäviään hoitaa.
Valiokuntiin ja istuntoihin osallistuminen on suotavaa, ei pakollista.
Istunnossa voi hyvin käydä vain painamassa läsnäolonappia ja poistua sen jälkeen paikalta muihin hommiin tai askareisiin. Harva kokee järkeväksi jököttää koko istunnon ajan salissa, koska ajan voi käyttää järkevämmin kuin passiiviseen istunnon seuraamiseen tai osallistumalla jokaiseen keskusteluun.
5. Ei ilmoitusvelvollisuutta
Kansanedustajan oletetaan olevan eduskunnassa istuntojen alussa ja omien valiokuntiensa kokouksissa. Lupaa kysymättä kansanedustaja voi olla myös muualla, halunsa mukaan.
Kansanedustaja saa osallistua eri tilaisuuksiin eri puolilla Suomea ja maailmaa milloin tahansa.
Kansanedustajan ei tarvitse anoa lomia tai lupia. Jos kansanedustajat ovat kipeinä, he tapaavat ilmoittaa olevansa sairaina, ja eduskunnan viralliset matkat merkitään usein myös poissaolon syyksi.
Muiden poissaolojen perään ei paljon huudella. Lähes mikä tahansa on edustajan työn hoitamista. Edustajan tehtävän hoitamiseksi kelpaa vaikka se, että puhuu keväthangilla saunassa politiikkaa.