Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monella on suhteessa projektipäällikkö -tilanne? Auttakaa!!
22.09.2018 |
Olen 35, mies saman ikäinen. Meillä on yksi lapsi 3 -vuotias, toista ei tee mieli tällä hetkellä tehdä. Suhdetta takana 6 vuotta.
Mies vonkuu suihinottoja. Rakastan ottaa suihin, mutta en kiihotu omasta miehestäni. Olen pohtinut asiaa paljon ja tullut tulokseen, että olen menettänyt kunnioitukseni miestä kohtaan.
Kun tavattiin, niin ajattelin että meilläkin olisi kahden aikuisen välinen suhde. Mies ei kuitenkaan kanna vastuuta, osallistuu kun pyytää ja tekee tasan sen, mitä ohjeistan. Aikuinen 35 -vuotias siis tarvitsee toisen aikuisen kertomaan hänelle, koska on aika pestä pyykkiä, kun oma lapsi pitää viedä neuvolaan tai käymään kaupassa. Mies ei näe ongelmaa, koska kuitenkin "osallistuu enemmän kuin muut miehet" ja väittää, että olen liian vaativa. Oon vaan niin pettynyt, kun en näe enää hänessä Aikuista, saati sitten Miestä. Joko hän on harvinaisen tyhmä tai jälkeenjäänyt, jos ei opi ymmärtämään esim. lakanoiden vaihtoa (mitä epäilen, koska on hyvässä työssä) tai sitten hän on vain laiska eikä sellainen aikuinen, ketä voin arvotaan tai kunnioittaa. Mitä tässä voi muuta tehdä kuin erota?? Suihin en ota mieheltä, jota en arvosta. Tuntuu, että pitäisi erota, mutta mies ei halua ja syyllistää/syyttää. Keskustelu ei auta, kokeiltu on jo useampi vuosi.
Mitä tehdä, kun ei voi enää kunnioittaa puolisoaan?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein lapsi piti tehdä sitten että huomasit nämä piirteet miehessä? Ihan oma syy.
Ja toisekseen, miksi sinun tapasi toimia on ainoa oikea?
Minä en ainakaan aio kiittää miestäni siitä, että älyää vähemmän kuin teini-käinen lapsemme.
N43
Olet maannut vuosikausia kotona, eikö niin ?
Vierailija kirjoitti:
Oikein lapsi piti tehdä sitten että huomasit nämä piirteet miehessä? Ihan oma syy.
Ja toisekseen, miksi sinun tapasi toimia on ainoa oikea?
Ensin ajattelin, että ehkä mies on oikeassa. Mutta ei hän ole.
Ei ole mitään "mun tapaa". Se lapsi nyt vaan pitää viedä neuvolaan, se ei ole mikään mun keksimä juttu. Sille pitää myös ostaa vaatteita, ja kotona pitää siivota. Normaali aikuinen osaa tehdä nämä asiat pyytämättä, sanomatta ja ihan millä tavalla nyt ikinä haluaakaan. ei kiinnosta niiden vaatteiden merkki/väri (oletan, että 35 vuotias ymmärtää edes sen verran, mikä on oikeankokoinen talvihaalari esim.), miten siivoaa (kunhan edes yhden kerran joskus tekisi jotain, en alennu pyytämään aikuiselta. Asiasta on keskustelu, että oma-aloitteisuus ja vastuun pitäminen itsellään on valitettavaa mutta pakollista. Mies ei siis siivoa, pyydän silllon tällöin viemään roskat ja ehkä kaksi kertaa viikossa tyhjentämään tiskikoneen) jne.
Ilmeisesti maailmassa on sitten ihmisiä, kenen mielestä tuollainen ameebana eläminen on vain "oma tapa". Ihan sama, en sellaista ameebaa arvosta enkö usko, että kovin moni muukaan nainen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet maannut vuosikausia kotona, eikö niin ?
Heh hehe, tienaan miestäni enenmän, käyn töissä kyllä, niinkuin moni muukin nainen. Onko se täällä av:lla jotenkin ennnekuulumatonta? Ei kaikki naiset ole mitään lähäreitä. Vaadin vanhempainvapaan (olin vuoden kotona) jakamista tasan, mutta mies ei halunnut omaa lastaankaan hoitaa. Mies lapsen halusi ja on täysin tyytyväinen tilanteeseen, olen tuosta asti menettänyt häneen enää mitään arvostusta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein lapsi piti tehdä sitten että huomasit nämä piirteet miehessä? Ihan oma syy.
Ja toisekseen, miksi sinun tapasi toimia on ainoa oikea?
Ensin ajattelin, että ehkä mies on oikeassa. Mutta ei hän ole.
Ei ole mitään "mun tapaa". Se lapsi nyt vaan pitää viedä neuvolaan, se ei ole mikään mun keksimä juttu. Sille pitää myös ostaa vaatteita, ja kotona pitää siivota. Normaali aikuinen osaa tehdä nämä asiat pyytämättä, sanomatta ja ihan millä tavalla nyt ikinä haluaakaan. ei kiinnosta niiden vaatteiden merkki/väri (oletan, että 35 vuotias ymmärtää edes sen verran, mikä on oikeankokoinen talvihaalari esim.), miten siivoaa (kunhan edes yhden kerran joskus tekisi jotain, en alennu pyytämään aikuiselta. Asiasta on keskustelu, että oma-aloitteisuus ja vastuun pitäminen itsellään on valitettavaa mutta pakollista. Mies ei siis siivoa, pyydän silllon tällöin viemään roskat ja ehkä kaksi kertaa viikossa tyhjentämään tiskikoneen) jne.
Ilmeisesti maailmassa on sitten ihmisiä, kenen mielestä tuollainen ameebana eläminen on vain "oma tapa". Ihan sama, en sellaista ameebaa arvosta enkö usko, että kovin moni muukaan nainen.
Ap
Itse olet miehesi valinnut. Joten ainoa syyllinen olet sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haalareita ostetaan pari vuodessa eikä tuon ikäinen käy neuvolassa kuin harvoin. Mutta ihan hienoa miesvihan lietsontaa, jälleen kerran.
Meillä on kummallakin omat projektit, joita hoidetaan. Toinen siis ottaa enemmän vastuuta toisista asioista ja toinen toisista. Jotenkin luontevasti asettunut näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli samanlainen mies. On niin helppo luistella vastuusta, ja ajatella että joku sen hoitaa kuitenkin, ja ajatella, että riittää kun tekee sen mitä on erikseen käsketty. Edes töissä en pitäisi tuollaista ihmistä, kyllä aikuiselta täyspäiseltä ihmiseltä odottaa töissäkin,,että on hereillä ja tekee oma-aloitteisesti mitä huomaa tarvittavan. 15-vuotiaat kesätyöntekijät ekassa työpaikassa osoittaa enemmän vastuuta ja oma-aloitteisuutta, kuin nämä vapaamatkustajamiehet uudessa teini-iässä mamman passattavana.
Mä olen projektipäälliköinyt työn ohessa ostokset, raha-asiat, lapsen menot (mies kuskaa kysyttäessä). Siivonnut, tilannut sakokaivon tyhjennykset, vaihtanut autoni, hoitanut pari kuolinpesää, järkännyt huvit ja ostanut kakkosasunnon yms.
Samaan aikaan mies on oman työnsä ohella rempannut meidän talon, huoltanut autot, mä.en ole roskapussia tai kompostia nähnytkään täytenä, laittanut ruuan kun tulen myöhemmin ja siinä sivussa leikkinyt lapsen kanssa. Hän on ollut aina tukena ja apuna kun olen saanut suuni auki ja kertonut mitä olen vailla. Ei voi valittaa, sujuu kun kummallakin on tonttinsa ja apua saa pyytäessä.
Sama täällä, valtavan paljon asioita joita pitää aikatauluttaa ja ohjeistaa ja mikromanageroida. Ja sitten päälle pitäisi vielä olla "kiitollinen" että "osallistuu": Miksi minulle ei olla kiitollisia? Miksi minä en saa osallistua?