Filosofit/matemaatikot auttakaa, en ymmärrä implikaatiota

anyone?

Implikaatio sanoo, että jos A on totta, niin B on totta.

Implikaatio ei sano mitään tapauksesta jossa A ei ole totta. Ekvivalenssi on sitten molemminsuuntainen implikaatio, eli jos A on totta niin B on totta, ja jos B on totta niin A on totta.

No en kyllä tiedä, mutta oisko se sitten niin, että jos taskussa ei ole omenoita (ei A), niin on omenavarkaissa (on B)?

B on mahdollista, vaikka A ei tapahtuisi. Tai siis -A ei ainakaan tarkoita, että -B.

Olisiko noin?

Älä varasta omenoita, niin ei tartte miettiä.

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Miksi totuutaulukossa tämäkin väite saa totuusarvon totta, jos implikaatio ei ota kantaa tällaiseen tapaukseen? 

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Vierailija kirjoitti:

B on mahdollista, vaikka A ei tapahtuisi. Tai siis -A ei ainakaan tarkoita, että -B.

Olisiko noin?

Kiitos, tämä auttoi, noin se varmaan pitää ymmärtää! 

joku selitti että se on vähän kuin vaalilupaus ja sen pitäminen eli

A: jos minut valitaan niin B: lasken veroja

A -> B

Jos siis edustaja valitaan eli A on totta niin jotta lause saa arvon tosi on edustajan myös laskettava veroja eli B on myös tosi. Jos edustaja ei laske veroja (eli B on ei-tosi) niin sitten lausekin on ei-tosi

Jos taas edustajaa ei valita eli A on ei-tosi niin B:n arvolla ei ole merkitystä eli lause on tosi teki edustaja teki entinen edustaja veroille jotain tai ei (B tosi tai ei-tosi). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

Tarkotan, että A voisi yhtä hyvin olla, että olen omena varkaissa ja B yhtä hyvin että taskussani on omenoita. Tai että A = taskussani on omenoita ja B = Musti on koira.  Lauseiden väitteet ei vaikuta siihen, millaisen totuusarvon lause A -> B saa. 

Vierailija kirjoitti:

joku selitti että se on vähän kuin vaalilupaus ja sen pitäminen eli

A: jos minut valitaan niin B: lasken veroja

A -> B

Jos siis edustaja valitaan eli A on totta niin jotta lause saa arvon tosi on edustajan myös laskettava veroja eli B on myös tosi. Jos edustaja ei laske veroja (eli B on ei-tosi) niin sitten lausekin on ei-tosi

Jos taas edustajaa ei valita eli A on ei-tosi niin B:n arvolla ei ole merkitystä eli lause on tosi teki edustaja teki entinen edustaja veroille jotain tai ei (B tosi tai ei-tosi). 

Tää on hyvä esimerkki! Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

 

Tarkotan, että A voisi yhtä hyvin olla, että olen omena varkaissa ja B yhtä hyvin että taskussani on omenoita. Tai että A = taskussani on omenoita ja B = Musti on koira.  Lauseiden väitteet ei vaikuta siihen, millaisen totuusarvon lause A -> B saa. 

Semanttisessa mielessä asia ei ole aivan noin yksinkertainen, kieli kun ei ole matematiikkaa. Tuossa tapauksessa tarvitaan konjunktioiden apua. En väitä, että Wittgenstein olisi väärässä, vaan että suorista mutkia.

Kiitos tästä ketjusta! Ilahduttaa törmätä logiikkaan. Pitää alkaa harrastaa pitkästä aikka. Jotenkin niin virkistävää. Vauva-palstan av on paras!

Vierailija kirjoitti:

Miksi totuutaulukossa tämäkin väite saa totuusarvon totta, jos implikaatio ei ota kantaa tällaiseen tapaukseen? 

Jos meillä on tiedossa, että A->B eli Asta seuraa B, niin on mahdollinen tilanne, että B on totta vaikka A ei olisi. Oleellista on, että mietimme maailmaa, jossa suhde A->B on olemassa ja mietimme mitkä muut vaihtoehdot tässä tapauksessa ovat myös mahdollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

 

Tarkotan, että A voisi yhtä hyvin olla, että olen omena varkaissa ja B yhtä hyvin että taskussani on omenoita. Tai että A = taskussani on omenoita ja B = Musti on koira.  Lauseiden väitteet ei vaikuta siihen, millaisen totuusarvon lause A -> B saa. 

Miten ymmärrät totuusarvon? Logiikka toimii esimerkeilläsi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita, koska musti on koira."

Se ei toimi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita ja musti on koira", koska niiden välillä ei ole mitään semanttista linkkiä, josta implikaattinen suhde johtuisi. Samaten ja toisaalta "Olin omenavarkaissa, taskussani on omenoita" toimii, kun taas "Musti on koira, taskussani on omenoita" ei toimi.

Kieli ei ole kuin matematiikkaa, jossa kaavat todistetaan oikeiksi millä hyvänsä numeroilla, sillä sanoilla on syntagmaattinen syvyys, joka numeroilla puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

 

Tarkotan, että A voisi yhtä hyvin olla, että olen omena varkaissa ja B yhtä hyvin että taskussani on omenoita. Tai että A = taskussani on omenoita ja B = Musti on koira.  Lauseiden väitteet ei vaikuta siihen, millaisen totuusarvon lause A -> B saa. 

Miten ymmärrät totuusarvon? Logiikka toimii esimerkeilläsi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita, koska musti on koira."

Se ei toimi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita ja musti on koira", koska niiden välillä ei ole mitään semanttista linkkiä, josta implikaattinen suhde johtuisi. Samaten ja toisaalta "Olin omenavarkaissa, taskussani on omenoita" toimii, kun taas "Musti on koira, taskussani on omenoita" ei toimi.

Kieli ei ole kuin matematiikkaa, jossa kaavat todistetaan oikeiksi millä hyvänsä numeroilla, sillä sanoilla on syntagmaattinen syvyys, joka numeroilla puuttuu.

implikaatio ei ole kausaatio, eli a->b ei tarkoita b, koska a. Se tarkoittaa yksinkertaisesti jos a, niin b. Eli esimerkkini jos taskussani on omenoita, niin musti on koira on implikaatio. se on totta, jos musti on koira riippumatta siitä onko taskussani omenoita ja silloin kuin taskussani ei ole omenoita eikä musti ole koira. Vain tapauksessa, jossa Musti on koira mutta taskussani ei olekaan omenoita, havaitsen että implikaatiolause on epätosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lukiolainen kirjoitti:

Hei, voisiko joku asiaa ymmärtävä selittää implikaation totuustaulukon. Oikeastaan taulukossa on vain yksi kohta, jota en ymmärrä. Se on tapaus, jossa A on ei-totta ja B on totta. Miten on mahdollista, että totuustaulukossa "jos A niin B" saa tällöin totuusarvon totta? Jos esim. A = taskussani on omenoita ja B= olen omenavarkaissa. Eli Jos taskussani on omenoita, niin olen omenavarkaissa väite on totta, vaikka taskussani ei ole omenoita?

En ymmärrä logiikkaasi. Mielestäni sekoitat nyt kaksi kohtaa. "Jos A niin B" kuvaamassasi tarkoittaa, että A on negatiivinen, eli ei totta. Myös esimerkkisi ontuu, kokeile lauseita mieluummin toisin päin.

Tämä ei ole minun logiikkaa, vaan Wittgensteinin totuustaulukko. Siinä tapaus, jossa a on negatiivinen ja b positiivinen, lause "jos a niin b" on positiivinen. Tätä en ymmärrä itsekään. Lausekkeet voisivat yhtä hyvin olla toisinkin päin tai mitä lauseita vaan. Implikaatio ei ole sama kuin kausaatio.   

Eihän se ihan noin mene, että lauseet voivat olla mitä vaan tai miten päin vaan. Totuustaulukko kuvaa lauseiden totuudenmukaisuutta, mutta totuustaulukon totuudenmukaisuutta ei voi kuvata millä vain lauseilla. 

Lause "taskussani ei ole omenaa" voi implikoida (sisältää tiedon/totuuden), että olet omenavarkaissa, mutta se voi yhtä hyvin implikoida, että et ole.

 

Tarkotan, että A voisi yhtä hyvin olla, että olen omena varkaissa ja B yhtä hyvin että taskussani on omenoita. Tai että A = taskussani on omenoita ja B = Musti on koira.  Lauseiden väitteet ei vaikuta siihen, millaisen totuusarvon lause A -> B saa. 

Miten ymmärrät totuusarvon? Logiikka toimii esimerkeilläsi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita, koska musti on koira."

Se ei toimi, jos sanotaan

"Taskussani on omenoita ja musti on koira", koska niiden välillä ei ole mitään semanttista linkkiä, josta implikaattinen suhde johtuisi. Samaten ja toisaalta "Olin omenavarkaissa, taskussani on omenoita" toimii, kun taas "Musti on koira, taskussani on omenoita" ei toimi.

Kieli ei ole kuin matematiikkaa, jossa kaavat todistetaan oikeiksi millä hyvänsä numeroilla, sillä sanoilla on syntagmaattinen syvyys, joka numeroilla puuttuu.

implikaatio ei ole kausaatio, eli a->b ei tarkoita b, koska a. Se tarkoittaa yksinkertaisesti jos a, niin b. Eli esimerkkini jos taskussani on omenoita, niin musti on koira on implikaatio. se on totta, jos musti on koira riippumatta siitä onko taskussani omenoita ja silloin kuin taskussani ei ole omenoita eikä musti ole koira. Vain tapauksessa, jossa Musti on koira mutta taskussani ei olekaan omenoita, havaitsen että implikaatiolause on epätosi.

Viimeinen virke on virheellinen. Tarkoitin että, vain tapauksessa jossa taskussani on omenoita, mutta musti ei olekaan koira, havaitsen implikaatiolauseen olevan epätosi.

Implikaatio A->B on ekvivalentti lauseen not A tai B kanssa. Eli A:n täytyy olla epätosi tai B:n täytyy olla tosi. Jos B on tosi, niin lause on tosi sekä silloin, kun A on tosi että silloin, kun A on epätosi.