Tunnelukko estää minua puhumasta englantia, miten pääsen eroon hapeän ja pelon tunteesta?

Mene jonnekin enkkupubiin kaljalle niin alkaa kielenkannat löystyä.

Minä pelkäsin englannin puhumista kunnes muutin Lontooseen. Yllättäen kukaan ei korjannut kielioppivirheitäni eikä nauranut aksentilleni. Suosittelen.

Mun on helpompi puhua englantia kun kukaan tuttu ei ole kuulemassa. Esimerkiksi ulkomailla miehen kanssa ollessani, tykkään käydä välillä yksin vaikka kaupassa, koska puhuminen on silloin paljon rennompaa.

Miten muut kielet? Itselläni englantia ei tarvitse edes miettiä, saksa on hieman deaktivoitunut, joten siinä joutuu keskittymään, mutta onnistuu kuitenkin. Kouluruotsi on vielä sen verran mielessä, että välttämättömät asiat saa hoidettua. Ranskaa olen alkanut opiskella vasta kun lapset olivat lähteneet kotoa ja se sujuu harmillisen huonosti. Koulun lyhyestä venäjästä muistan paljon sanoja, mutta en voi sanoa puhuvani.

Vierailija kirjoitti:

Miten muut kielet? Itselläni englantia ei tarvitse edes miettiä, saksa on hieman deaktivoitunut, joten siinä joutuu keskittymään, mutta onnistuu kuitenkin. Kouluruotsi on vielä sen verran mielessä, että välttämättömät asiat saa hoidettua. Ranskaa olen alkanut opiskella vasta kun lapset olivat lähteneet kotoa ja se sujuu harmillisen huonosti. Koulun lyhyestä venäjästä muistan paljon sanoja, mutta en voi sanoa puhuvani.

Mitenkö muut kielet? Pidin tosi paljon ranskasta ja ruotsista, ne oli todella helppoa oppia. Käytön puutteessa olen kuitenkin unohtanut kerrata ja pitää yllä. Ulkomailla ei ole koskaan tullut käytyä, kukkaron nyörit eivät anna tarpeeksi myöten sellaiseen rahantuhlailuun. Eikä minulla täällä ole ketään muuta joille ouhua ja jakaa murheita kuin sukulaiset ja omst vanhempsni. Ei minulla ole kavereita eikä ystäviä. Surullista ja ajdistavaahan se on, mutta ystäviä on todella vaikea saada.

Ap

Mä oon kans hirveän epävarma siitä että jos lausunkin väärin, mua on muun kiusaamisen lisäksi koulussa pilkattu lausumisesta. Oon ajatellut, että alan jossain vaiheessa pitää silloin tällöin miehen kanssa vaikka päivän kerrallaan että puhutaan vain englantia. Ensiksi pitäis tietysti ohjeistaa miestä, että ei korjaa mun lausumisia edes neutraarilla / kivalla tavalla. Meinaan hakea opiskelemaan sellaista tutkintoa jossa on viimeiset puolitoista vuotta kaikki opetus englanniksi, niin siinä viimeistään tulee siedätys. Ja miehen kanssa englannin puhuminen on hyvä alkuaskel ennen kuin alkaa englanninkielinen opetus, niin ei tarvi siellä koulussa muiden edessä sönkätä paniikissa. Oon myös kattonut että kansalaisopistossa on suullisen englannin kursseja, se vois olla myös hyvä paikka turvallisesti opetella ja myös tehdä virheitä, tai riippuu ehkä sitten opettajan reagoinnista että millä tavoin korjailee virheitä vai korjaako ollenkaan. Ja se jos lähtee johonkin maahan jossa puhutaan huonoa ja vähän alkeellista englantia, toisi varmaan sellaisen olon että hei mähän osaan aika hyvinkin, eikä tarvisi pelätä suunsa avaamista kun ei ne muut edes huomaisi virheitä. :-D Ja jatkaisi sitten SUomessa sitä englannin puhumista heti reissun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muut kielet? Itselläni englantia ei tarvitse edes miettiä, saksa on hieman deaktivoitunut, joten siinä joutuu keskittymään, mutta onnistuu kuitenkin. Kouluruotsi on vielä sen verran mielessä, että välttämättömät asiat saa hoidettua. Ranskaa olen alkanut opiskella vasta kun lapset olivat lähteneet kotoa ja se sujuu harmillisen huonosti. Koulun lyhyestä venäjästä muistan paljon sanoja, mutta en voi sanoa puhuvani.

Mitenkö muut kielet? Pidin tosi paljon ranskasta ja ruotsista, ne oli todella helppoa oppia. Käytön puutteessa olen kuitenkin unohtanut kerrata ja pitää yllä. Ulkomailla ei ole koskaan tullut käytyä, kukkaron nyörit eivät anna tarpeeksi myöten sellaiseen rahantuhlailuun. Eikä minulla täällä ole ketään muuta joille ouhua ja jakaa murheita kuin sukulaiset ja omst vanhempsni. Ei minulla ole kavereita eikä ystäviä. Surullista ja ajdistavaahan se on, mutta ystäviä on todella vaikea saada.

Ap

Lol, mene töihin!

Sitten jos haluat päästä eroon tuosta huonommuuden (vai mikä nyt onkaan) tunnelukosta, niin on sellainen tunnelukkokirja jossa keskitytään purkamaan tunnelukkoja, saman kirjoittajan kuin Tunne lukkosi joka on siis kans tosi hyvä kirja. Ja psykoterapia on myös oikein hyvä keino työstää tuollaisia traumoja, äkkiseltään voisi kuvitella että sulta on vaadittu myös muissa asioissa kuin vain englannin opiskelussa ja pilkattu / tuomittu myös muissa asioissa, niin sillä on niin iso vaikutus että ilman muuta kannattaa käsitellä se asia niin ei varjosta elämää. :-)

6

Ikävä tilanne. Jos paikkakunnallasi on mahdollista lukea kieliä työväenopistossa, mene ihmeessä. Jos ei, netissä on tosi paljon kaikenlaisia kielijuttuja, Youtube-videoita, tekstejä, saneluita jne. Tee niitä omaan tahtiin ja puhu ääneen itsellesi. Rohkeutta, varmasti sinulla on lahjoja!

4

Taas ihan keksimällä keksitty ongelma. MIKSI sinun pitäisi puhua englantia? Itse en osaa englantia ollenkaan, ja hyvin olen pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Taas ihan keksimällä keksitty ongelma. MIKSI sinun pitäisi puhua englantia? Itse en osaa englantia ollenkaan, ja hyvin olen pärjännyt.

Jos ei osaa englantia on nykyään pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun vaikeaa saada töitä.

If you don't handle to speak of english, is too hard to get work on today.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ihan keksimällä keksitty ongelma. MIKSI sinun pitäisi puhua englantia? Itse en osaa englantia ollenkaan, ja hyvin olen pärjännyt.

Jos ei osaa englantia on nykyään pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun pirun vaikeaa saada töitä.

If you don't handle to speak of english, is too hard to get work on today.

No jaa, itse oon it-alalla ohjelmistosuunnittelijana firmassa, jonka virallinen kieli on englanti, enkä osaa englantia juuri yhtään. En ole koulun, josta parikymmentä vuotta, jälkeen tarvinnut enkä käyttänyt joten on unohtunut. Ei ole töissä haitannut mitään.

Lähdet sellaiselle kielikurssille jossa sitä joutuu puhumaan.