41 vuotias nainen puhuu poikaystävästään

Elämä takana, eikä ole mitään oppinut sitten 15 vuotiaasta. Ei se ole noloa, vaan säälittävän surullista.

Puhuisi vaan pappaystävästään.

Mitä noloa tuossa on? Ehkä nainen on puuma ja poikaystävä vasta poikanen.

no eipä ole

Mun äiti on 40

90-vuotiaalla naisella voi olla poikaystävä, joka on 90-vuotias, ja 90-vuotiaalla miehellä voi olla tyttöystävä, joka on 90-vuotias, sillä molemmat ovat pohjimmiltaan tyttöjä ja poikia. :)

Vierailija kirjoitti:

90-vuotiaalla naisella voi olla poikaystävä, joka on 90-vuotias, ja 90-vuotiaalla miehellä voi olla tyttöystävä, joka on 90-vuotias, sillä molemmat ovat pohjimmiltaan tyttöjä ja poikia. :)

Tuossa iässä ollaan sukupuolettomia puolikuolleita horiskoja.

Miksikä sitä pitäisi sanoa? Miesystävä kuulostaa jotenkin kököltä. Jos on kepeää seurustelua, niin juuri tuo on hyvä sana.

Voi miten kauheaa, herrajestas! Kai toruit häntä myös kasvotusten, etkä vaan tullut tänne avautumaan????

Ajatella, että 82-vuotias appenikin puhuu kihlatustaan tyttöystävänä! Jestas!!!!

Mun yli 72 -vuotiaalla äitilläkin on poikaystävä, yli 80v. 

Miksi sellasta pitäs kutsua, minusta miesystävä on typerästi sanottu, voihan ystävä olla mieskin, sitäpaitsi jotkut heteronaiset puhuvat naisystävistään, eivät oo silti lepakoita.

siis 72-vuotiaalla, ei yli. 

t.10

Eikös se perinteisesti ole niin mennyt (ja saa mennä vieläkin), että seurustelun alkaessa on poikaystävä, kihlautuessa sulhanen (tosin edelleen myös poikaystävä kun seurustelua kihloissa olokin on) ja naimisiin mennessä sitten aviomies/mies. Sanasta miesystävä tulee sellainen epävarmuus, että onkohan tuo nyt jokin seksikumppani, avopuoliso vai perinteinen seurustelukumppani vai mikä ihme. Tietysti, kun nykyään ei homma mene monillakaan sen vanhan kaavan mukaan, niin toisiakin sanoja tarvitaan.

Tavallaanhan poikaystävä viittaa vähän siihen, että on poikuus tallella, eli että on naimaton, eli ei ole naimisissa (aikaisemmin kun yleisesti pidettiin hyväksyttynä/toivottavana sitä, että siviilisäädyltään naimaton on todella naimaton eli ei ole harrastanut seksiä).

Itse olen niitä "vanhakantaisia ihmisiä", jotka eivät esiaviollista seksiä tahdo harrastaa. Siten kutsuisin seurustelukumppaniani poikaystäväksi. Toki voisi ajatella, että vaikkapa leskeksi jäänyt voisi olla miesystävä, mutta saattaisin kyllä sanoa iäkkäämpää leskimiestäkin poikaystäväksi, jos vanhoilla päivilläni sellaisen kanssa seurustelisin.

Kait se poikaystävä on vain niin vanha ja vakiintunut tapa kutsua miespuolista seurustelukumppania, että moni käyttää sitä iästä ja seksin harrastamisesta riippumatta.