Miksi ilkeillä on enemmän ystäviä kuin kilteillä?

Miksi koulukiusaajat pärjäävät elämässä parhaiten, kun kiusatut pahimmillaan kuolevat kiusaamiseen? Niin se maailma toimii. Paha saa palkaksi kaiken. Hyvä ei mitään. Siksi se onkin niin hyvää olla hyvä.

Kiltit on tylsiä, johtuisko siitä.

Olen huomannut myös, että ekstrovertit jauhavat toisista enemmän scheissea. Kun he vaan jaksavat hymyillä edessäpäin, he ovat sosiaalisesti hyväksytympiä kuin hiljaiset, joille paskanjauhaminen ei tulisi mieleenkään.

Pidä viholliset lähellä ja ystävät kaukana, vai miten se meni. :D

Olisko kyse siitä että kilteistä tulee mieleen epärento ihminen, jotka ottavat kaiken itseensä.

Ei täysin kilttejä ihmisiä ole olemassa.

Enpä ole tuollaista huomannut.

Näetkö sinä kaikessa sortoa?

Kiltit ovat liian varauksellisia.

Kerropa minkälainen on kiltti ihminen?

Älkää ylianalysoiko tätä asiaa vaan eläkää elämäänne. 

No mikä estäisi sitten kilttien ihmisten lähestyvän toisia kilttejä ihmisiä ja haalia itselleen laajan ystäväpiirin?

Niin, tuo koskee varmaan sellaisia ilkeitä, jotka osaavat myös esittää mukavia. Ehkä ilkeä-sanan tilalle sopisikin paremmin kaksinaamainen.

Vierailija kirjoitti:

Älkää ylianalysoiko tätä asiaa vaan eläkää elämäänne. 

Ylianalysoiminen on isohko osa elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Ei täysin kilttejä ihmisiä ole olemassa.

Onko täysin ilkeitäkään?

Ilkeät pelottelevat muut kavereikseen.

Ei välttämättä tietoisesti.

Jos ilkeät suodattaa pois, niin tottahan valinnanvara pienenee.

Aloittaja on mustavalkoinen.

Ilkeät ihmiset saa lampaat haalittua ympärilleen ja osaavat myös hallita niitä. Ne, jotka eivät tähän leikkiin lähde mukaan, syrjäytetään porukasta ja usein joutuvat tämän ilkimyksen kiusaamiksi.

Olen todistanut tällaista monta kertaa, niin tarhassa, koulussa kuin töissäkin.