Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

John Irvingin Vesimies. Vanhempaa tuotantoa, ihan mielenkiintoinen ja hauskakin, mutta ainakaan minulle siinä ei ole samanlaista vetovoimaa kuin tuoreemmissa kirjoissaan. 

Vesimies taitaa olla 60-luvun lopulta, ajankuvana kiinnostava, mutta kaunokirjallisuus ei aina kestä aikaa hyvin.

Saman kirjailijan Viimeinen yö Twisted Riverillä luin lähestulkoon yhdellä ahmaisulla. Olen pohjoisesta kotoisin ja kuvaukset tukkien uitosta ja vanhoista tukkijätkistä olivat kotoisen oloisia. Tosin kirjassa oli valtavan paljon muutakin.

Paramahansa Yogananda (jooga+aananda: joogan autuus, tai jotain), Joogin omaelämäkerta. Luin sen eka enkunkielisenä mutku sisälsi niin rutkasti outoja sanoja, hankin myös suomenkielisen version.  Opus on käännetty ainakin 50 kielelle, myös sanskritiksi, vaikka sitä äidinkielenään puhuvia lienee enää muutama tuhat Intiassa.

Pari kiintoisaa otsaketta: 

3. Pyhimys, jolla oli kaksi kehoa

7. Levitoiva pyhimys

13. Uneton pyhimys

15. Kukkakaalivarkaus [!]

23. Suoritan yliopistotutkintoni

34. Kultainen palatsi Himalajalla

46. Naisjoogi, joka ei koskaan syö

Luin juuri ensimmäisen Torstain murhakerho -kirjani Hutiluoti. Oikein hyvä! Varmasti luen noita lisääkin. Pitää vain alati muistuttaa itseään hahmojen iästä, aika harvoin kirjojen päähenkilöt ovat tuon ikäisiä.

Kuva-aapinen. Aloitin lukemisen harjoittelun vuonna 1976.

The Marriage of Spirit. (Leslie Temple Thurston)

Valaistuneen naisen kirjoittama kirja..

Lucy Diamontin Kesämuistojen huvila.

Sujuvasti kirjoitettua kerrontaa.

Kirsti Hassinen ja Jukka Tobiasson: Omat lampaat. Pienlampurin käsikirja

Ei ole itsellä lampaita, eikä ole tulossakaan, mutta pääsen kesällä hetkeksi sellaisia vahtimaan. Perehtymistä ei vaadita, mutta kiinnostaa! Kivasti kirjoitettu ja kauniita kuvia.

John Grisham Perintö.

Vierailija kirjoitti:

Lucy Diamontin Kesämuistojen huvila.

Sujuvasti kirjoitettua kerrontaa.

Sujuvaa joo mutta niin pinnallista, ennalta arvattavaa, kliseistä, hahmot yksiulotteisia ja osa epäuskottavia, että oli ensimmäinen ja viimeinen mitä kyseiseltä kirjailijalta luen.

Luin perään aivan eri luokkaa olevan Tyttöjen kaupungin (kirjailijan sukunimi Gilbert). Omaperäinen juoni, hienosti kuvatut henkilöt, kerronta vetää ja paikoin niin hauskaa, että pyrskähtelin ääneen. 

Johanna Mo: Yölaulaja. Jälleen kerran yksi ruotsalainen dekkarisarja. Tällä kertaa Öölannin maisemiin sijoittuva. Alku ei kovin lupaavalta vaikuta. Käsittääkseni sarjaa on suomennettu jo ainakin 3 kirjaa, niin kai näitä joku lukemisen arvoisena pitää. 

Ursula Vala: Kuoleman monet kasvot - totuus oikeuslääkärin työstä. Sisältää jakson jossa aivan yksityiskohtaisesti mitään peittelemättä kuvaillaan miten oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus etenee. Jaksoa edeltää kyllä sisältövaroitus.

Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy.

Aikamatkailua kahvilassa, neljä tarinaa. Ensimmäinen luettu. Sekava alku kääntyi aika ennalta-arvattavaksi pikku tarinaksi. Saa nähdä, ovatko loput parempia.

Peter Freuchen: Nuoruuteni Grönlannissa.  Löysin kirjaston varastohyllystä. Vaikuttaa aivan mielenkiintoiselta. Tämä toinen painos on vuodelta 1958. Ei ole vielä sensuroitu, eikä muokattu sanastoa ja sisältöäkin kuten nyt varmaankin tehtäisiin.

Liukkosen O. Vaikuttaa sekavalta ajatuksenvirralta. Annetaan nyt vielö mahdollisuus.

Celeste Ngin Kadonneet sydämemme. Olen aiemmin lukenut Ngin kirjan Olisi jotain kerrottavaa, oli ihan kiinnostava.

Mitenkähän tuo nimi Ng lausutaan??

Vierailija kirjoitti:

Celeste Ngin Kadonneet sydämemme. Olen aiemmin lukenut Ngin kirjan Olisi jotain kerrottavaa, oli ihan kiinnostava.

Mitenkähän tuo nimi Ng lausutaan??

Mä jätin kesken ton Olisi jotain kerrottavaa. Siitä oli jotenkin vaikea löytää samaistumispintaa ja alkoi jossain keskivaiheilla käydä tylsäksi ja juoni jäi junnaamaan paikoilleen.

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri ensimmäisen Torstain murhakerho -kirjani Hutiluoti. Oikein hyvä! Varmasti luen noita lisääkin. Pitää vain alati muistuttaa itseään hahmojen iästä, aika harvoin kirjojen päähenkilöt ovat tuon ikäisiä.

Olen lukenut sarjan kaikki kirjat, enkä malta odottaa jatkoa!

Tahkokallio: Pimeä aika - Kymmenen myyttiä keskiajalta

Oikaisee käsityksiä siitä, millainen oikeasti oli "pimeä" keskiaika Euroopassa.

Sari Vuoristo, Säätiedotus merenkulkijoille

Meriaiheisia novelleja, kiva lukea ja haaveilla kesästä.

Vierailija kirjoitti:

Peter Freuchen: Nuoruuteni Grönlannissa.  Löysin kirjaston varastohyllystä. Vaikuttaa aivan mielenkiintoiselta. Tämä toinen painos on vuodelta 1958. Ei ole vielä sensuroitu, eikä muokattu sanastoa ja sisältöäkin kuten nyt varmaankin tehtäisiin.

Voin suositella samaan henkeen tätä kolmen kirjan sarjaa 1970 - luvulta:

Jørn Riel: Hupaisa juttu koristaa kasvot - kertomuksia isieni talosta 1

Meidän Herramme ketunloukku

Ensitapauksen juhla

Löytyy vielä antikvariaateista ja joidenkin kirjastojen varastoista.