Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Raamattu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vitsi, mutta olen kaikille teille tähän ketjuun kirjoittaneille kateellinen, koska olen itse niin saamaton ja hidas lukija.

Milloin ihmeessä ehditte lukea? Kauanko teillä menee keskimäärin parinsadan sivun kirjan lukemisessa aikaa?

Vinkkejä miten voisin petrata lukemisessani, kiitos. 🌺

Mulla lukemisaika riippuu täysin siitä, millainen kyseinen kirja on ja millainen tilanne elämässä on käsillä. Olen nopea lukija, mutta siihen, miten usein tulee lukeneeksi, vaikuttavat monet seikat: miten koukuttava kirja on, millaisia muita asioita on elämässä ja huvittaako sillä hetkellä ylipäätään lukea. Olen tänä vuonna lukenut tosi vähän, mutta nyt kesällä taas petrannut.

Mä luen yleensä aina ennen nukkumaanmenoa. Se rauhoittaa – tai riippuu kirjasta! Varmasti yksi syy, miksi tykkään lukea hidastempoisia kirjoja on se, että ne rauhoittavat. Mutta kyllä mä oon silti joskus lukenut pikkutunneille asti vaikka jotain Anna Kareninaa, jota monet pitävät todella pitkäveteisenä, ja kerran luin tuota Sotaa ja rauhaakin niin, että kello oli yhtäkkiä 2...

Pitää valita alkuun kirja, joka kiinnostaa niin paljon, että se tekee mieli lukea loppuun. Sillä tavalla saa rutiinia lukemiseen ja löytää omasta elämästä ne paikat, jolloin on aikaa lukemiseen.

Ap

Allekirjoitan tämän täysin! Luin lapsena ja nuorena oikeastaan koko ajan, sitten lukiossa tuli stoppi. Yli kymmenen vuotta meni niin, että luin max. kaksi kirjaa vuodessa. Mikään ei vain oikein napannut. Sain joululahjaksi viime vuonna Kindlen ja sen myötä luen ihan tosi paljon. Lopetin ajattelemasta, että minun kuuluu lukea jotain tiettyjä kirjoja, vaan luen just sitä mitä haluan. Olen ihastunut mysteereihin ja esim. the Girl on the train tuli luettua yhdessä viikonlopussa. Luen työmatkalla ja ruokiksella ja joku kevyt mysteeri/jännityskirja rentouttaa paljon enemmän kuin esim. puhelimen selaaminen.

Kevyen kirjallisuuden lisäksi luen 'vakavampaa', esim. nyt on menossa How to kill a mockingbird. Tuntuu, että nukun paremmin kun illalla luen sängyssä ruudun tuijottamisen sijaan. Oikein odotan että milloin pääsen petiin ja saan kirjan käteen. 

Jos tuntuu että haluaisi lukea, mutta ei jotenkin vain pääse enää kirjojen imuun, niin kannattaa ihan ensiksi luopua kaikista odotuksista itseä kohtaan ja lukea vain sellaisia kirjoja, jotka tempaavat mukaansa ja joita oikeasti haluaa lukea. Niiden avulla innostuu lukemisesta uudelleen ja saa juurikin sitä lukurutiinia ja lukunopeutta parannettua. 

Vierailija kirjoitti:

336 jatkaa, että tokihan sitä on useampikin kirja kesken. Kesken on myös jo kauan ollut Erlend Loen Tosiasioita Suomesta, mikä on ohuudestaan huolimatta osoittautunut käsittämättömän raskaaksi. Loen Supernaiivi sen sijaan oli loistava.

Tv-sarjan innoittamana luemme yhdessä mieheni kanssa Margaret Atwoodin Orjattaresi-romaania.

Kahlasimme yhdessä taannoin GoTit läpi - toiveissa olisi aloittaa jotain edes liki yhtä vangitsevaa ja helposti yhdessä luettavaa kirjasarjaa, olisiko teillä ehdotuksia?

Robert Jordanin Ajan pyörä on aivan loistava, omasta mielestäni parempi kuin GoT. 

Jallu  3/89

Luen Dietrich Bonhofferin elämänkertaa. Oli Pastori, vastarintaliikkeen jäsen ja lopulta martyyri saksan keskitysleirillä.

Koskettavaa, ja puhuttelevaa. Kuitenkaan ei raskasta luettavaa.  Paljon historiaa josta en tiennyt.

Hyvä muistutus miten "vaarallista" valta on, niinkuin toisessa maailmansodassa.

Nyt luen Jojo Moyesin kirjaa Elä rohkeasti. Kaikki aikaisemmat olen lukenut. Tykännytkin. Luen paljon vaikka alkusyksyllä en niin jaksanut kun työt ottivat vähän koville. Mutta nyt taas helpottanut. Ensi viikko lomaa ja kirjoja odottamassa 😁

KAramazovin veljekset ollut kesken jo 20 vuotta. Tylsä kuin prkl ja 1400 sivua.

Kristiina Vuori: Elinan surma

Annastiina Heikkilä: Bibistä burkiniin

Kävi hyvä tuuri, oli juuri eilen tullut kirjastomme bestseller-hyllyyn. Olen nyt puolivälissä kirjaa, en ole saanut aikaiseksi tänään paljon muuta, niin on kirja vienyt mennessään. Tykkään😋

Täällä Pohjantähden alla, ensimmäinen osa. 

Yuval Noah Harari:  21 oppituntia maailman tilasta.

Tess Gerritsen jääkylmä

John Verdon: Sokkoleikki

Sain viimeisen urakkani juuri valmiiksi - ainoastaan M.Koiviston muistelmat jäivät kesken;ajoi kuitenkin tehtävänsä,eli toimi unilääkkeenä.

Kukauden evakko edessä, joten kirjaston kautta tänne. Reppuun tuli lähinnä Frank Millerin graafisia novelleja... Batmania, SinCitya etc... ja Harri Sirolan: Anna palaa,joka teki vaikutuksen 14-vuotiaana häpeilemättömällä naiiviudellaan -tämän kaaoksen keskellä todella haluan jotain vähän kevyempää.

Ilokseni huomasin, että täältä löytyi A.Heikkisen Juicesta kertova "Risainen elämä". Musiikkiaan en tunne/kiinnosta, mutta kerrontatyyli vaikuttaa miellyttävähköltä- joten luen varmasti loppuun.

Jostain syystä oli "pakko" ottaa kotikirjastosta jotain ns. vakavaa luettava pykälään, joten Wittgensteinin"Kirjoituksia"tms. Se on kulunut lähinnä baarissa lasinalustana( ei pätemismielessä toiv. vaan sattumoisin olen törmännyt miellyttäviin ihmisiin. Mulla on ehkä jopa treffit hauskan ja kauniin tytön kanssa.

Juuri vein kirjaston kierrätyspaikkaan repullisen kirjoja ja seuraavana pv. sorruin AdLibriksen Keltaisen kirjaston tarjoukseen.

Tilasin Sartren Inhon, Murakamin"Kafka rannalla", Paul Austerin Mr.Veftigon ja Pamukin"Istanbulin". Täysin lukematta arvosteluja... luotin brändiin, Nimiin ja intuitiooni. Inhon toki olen lukenut.

Kauhea kierre, en saa poikki. Onkohan jossain vertaistukiryhmiä? Antti Heikkisen Risainen elämä nyt siis kesken - sarjakuvien parissa voi sitten viihtyä aina väliaikoina.

Lukuiloa.

Pepi Reinikaisen kirja Nuoruuteni Nunnala - Sisäoppilaitoksen salatut vuodet.

Varaus saapui eilen kirjastoon js hain heti

Jacqueline Bouvier Kennedy Onassiksen elämäkerta.

Martti Larni: Neljäs Nikama, 1957

Blackkklansman, jonka pohjalta tehtiin tää Spike Leen leffa. Kirja eroaa hyvin paljon leffasta.

Tommi Kinnusen neljän tien risteys. On ollut jo pitkään, jotenkin on keskittymiskyky ihan kateissa.

Täällä pohjantähden alla- kirjat ovat suosikkejani. 2 on koskettavin.

Sofia Lunbergin Punainen osoitekirja. Aika kevyttä huttua, tylsähkökin, mutta mukavan rentoa ja helppoa iltalukemista ennen nukkumaanmenoa.