Raskauspahoinvointi, väsymys ja helle - apua!

Vierailija kirjoitti:

Tämä lienee normaalia, vai? Olen ensimmäistä kertaa raskaana. Oksennan muutaman kerran viikossa. En ihan joka päivä onneksi. Maha on jatkuvasti arka ja sekaisin. Närästystä enemmän kuin ennen. Voimat loppu. Olen aivan veltto. Kun ryhdyn puuhaamaan jotain, tulee nopeasti huono olo. Pahoinvointi ei ole samanlaista kuin oksennustaudissa vaan jotenkin vaimeampaa mutta koko ajan taustalla. Nukuttua saan. Olo on heikko. Ihan kuin olisin vähän kipeä/flunssainen vaikken olekaan. Makaan päivistä suuren osan, kun olo on niin ahdistava. En tiedä, mikä osa on helleväsymystä, mikä raskautta.

Kohtalotovereita? Kokemuksia? Mikä auttaa vetämättömään oloon?

Normaalisti olen ihan, no, normaali, en todellakaan mikään surkea olemassaoloaan säälittelevä säkki sohvan pohjalla, vaikka olisi kuumakin. Harmittaa! Onneksi on loma, joten ei tarvitse ilmastoimattomasta ja todella kuumasta työpaikasta kärsiä.

Minä olin tuossa kunnossa koko raskausajan, vaikka ei siihen hellettä osunutkaan (raskaus alkoi elokuun lopussa). Kysyit mikä auttaa. No synnytys. Eipä oikein muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä lienee normaalia, vai? Olen ensimmäistä kertaa raskaana. Oksennan muutaman kerran viikossa. En ihan joka päivä onneksi. Maha on jatkuvasti arka ja sekaisin. Närästystä enemmän kuin ennen. Voimat loppu. Olen aivan veltto. Kun ryhdyn puuhaamaan jotain, tulee nopeasti huono olo. Pahoinvointi ei ole samanlaista kuin oksennustaudissa vaan jotenkin vaimeampaa mutta koko ajan taustalla. Nukuttua saan. Olo on heikko. Ihan kuin olisin vähän kipeä/flunssainen vaikken olekaan. Makaan päivistä suuren osan, kun olo on niin ahdistava. En tiedä, mikä osa on helleväsymystä, mikä raskautta.

Kohtalotovereita? Kokemuksia? Mikä auttaa vetämättömään oloon?

Normaalisti olen ihan, no, normaali, en todellakaan mikään surkea olemassaoloaan säälittelevä säkki sohvan pohjalla, vaikka olisi kuumakin. Harmittaa! Onneksi on loma, joten ei tarvitse ilmastoimattomasta ja todella kuumasta työpaikasta kärsiä.

Minä olin tuossa kunnossa koko raskausajan, vaikka ei siihen hellettä osunutkaan (raskaus alkoi elokuun lopussa). Kysyit mikä auttaa. No synnytys. Eipä oikein muu.

Huh. Miten selvisit töissä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä lienee normaalia, vai? Olen ensimmäistä kertaa raskaana. Oksennan muutaman kerran viikossa. En ihan joka päivä onneksi. Maha on jatkuvasti arka ja sekaisin. Närästystä enemmän kuin ennen. Voimat loppu. Olen aivan veltto. Kun ryhdyn puuhaamaan jotain, tulee nopeasti huono olo. Pahoinvointi ei ole samanlaista kuin oksennustaudissa vaan jotenkin vaimeampaa mutta koko ajan taustalla. Nukuttua saan. Olo on heikko. Ihan kuin olisin vähän kipeä/flunssainen vaikken olekaan. Makaan päivistä suuren osan, kun olo on niin ahdistava. En tiedä, mikä osa on helleväsymystä, mikä raskautta.

Kohtalotovereita? Kokemuksia? Mikä auttaa vetämättömään oloon?

Normaalisti olen ihan, no, normaali, en todellakaan mikään surkea olemassaoloaan säälittelevä säkki sohvan pohjalla, vaikka olisi kuumakin. Harmittaa! Onneksi on loma, joten ei tarvitse ilmastoimattomasta ja todella kuumasta työpaikasta kärsiä.

Minä olin tuossa kunnossa koko raskausajan, vaikka ei siihen hellettä osunutkaan (raskaus alkoi elokuun lopussa). Kysyit mikä auttaa. No synnytys. Eipä oikein muu.

Huh. Miten selvisit töissä?

Ap

Ei se kivaa ollut. Välillä kävin vain oksentamassa ja ruokatauoilla otin torkut.

Mulla raskauspahoinvointi kestänyt molemmissa sinne viikolle 16-18, ekasta oksensin päivittäin, tokasta olin vain "meripahoinvoiva", makasin monta viikkoa sohvalla toivoen että loppuisi, sairaslomaa kertykin ihan kivasti, niin paljon että jouduin kelan rahoille.

Mikään muu kun aika ei ole auttanut ja usko pois, epätoivoisena tuli kokeiltua ihan kaikkea mitä googlesta löytyi.

Raskaus ei ole sairaus. Lopeta valittaminen.

Nauti siitä, että on ensimmäinen lapsi. Toista lasta odottaessa mahdollisuudet lepäilyyn ovat heikot.

Itsellä takana kaksi raskautta, joissa kummassakin alkuraskaudessa vaikeaa pahoinvointia. Eli yötä päivää oksensin noin puolen tunnin välein. Eikä tähän tarvittu hellettä. Toisessa raskaudessa olin viisi viikkoa sairaslomalla, koska pystyi vain makaamaan pimeässä huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Raskaus ei ole sairaus. Lopeta valittaminen.

Tämäpä se juuri itseäkin kaihertaa huonon ja heikottavan olon lisäksi! Tunnen itseni hölmöksi - enhän ole sairas. Jotenkin oudosti vielä ajattelen, että entä jos huijaankin itseäni, entä jos minulla ei olekaan oikeasti niin huono olo vaan mieli tekee tepposet ja kehittää kaikenlaisia tuntemuksia. Mutta sitten kun yrjöän vessassa, tulee kyllä ihan todellinen olo. En edes muista, milloin viimeksi olisin oksentanut. Tuntuu uskomattomalta, että sekin olisi jokin psykosomaattinen oire, sillä niin helvetin epämiellyttävää se on.

Hoen itselleni, että ryhdistäydy nainen, mutta ei auta. Todella persiistä tällainen. Olen mökillä ja kiva olisi pyöräillä, uida ja mennä kesäkonserttiin, mutta ei vain pysty. Tästä olen jotenkin vihainen itselleni. Inhottaa olla heikko.

Täällä menossa rv25 ja risat.. hyperemeesistä olen kärsinyt koko tämän ajan ja kotona 8v ja 10kk ikäiset lapset. Mies tekee pitkää päivää ja hoidan lapsia yksin. Viime yönä oksensin 2h eikä mikään ruoka ole oikein pysynyt sisällä näiden helteiden aikana. Olo on tietysti heikko ja huono mutta pakkohan on vain koettaa jaksaa kun lapset pitää hoitaa ja miehen käydä töissä. Jos olo on aivan äärimmäisen kamala niin kannattaa olla yhteydessä äitiyspoliin. Kyllä aina löytyy jotain helpotusta. Itsekin kahdenvaiheilla pitäisikö pyytää kohta nesteytystä jos kuumuus jatkuu eikä ruoka ala pysymään sisällä. Tsemppiä ja kohtalotovereita löytyy varmasti paljon. Raskauden ovat erilaisia ja jokainen kokee ne eri tavalla. Kannattaa koettaa esim kylmiä suihkuja ja kylmillä pyyhkeillä ihon viilentämistä. Itse testaillut ja auttanut pahimpina hellepäivinä oloa! :) <3

Ei tuohon auta kuin aika. Mulla oli aivan kaamea olo molemmissa raskauksissa, tokaa odotin alkuraskausessa just tällasilla helteillä ja se oli helvetillistä. Onneksi olin silloin hoitovapaalla ettei edes tarvinnut miettiä töissä selviämistä. Ekaa odottaessa olin pitkään saikulla koska työni oli fyysisesti raskasta enkä pystynyt kunnolla edes seisomaan (verenpaineet 40/90 ja huimasi seistessä). Pahoinvointia kesti rv 15 asti mutta se lieveni koko ajan, pahimmillaan oli rv6-8. Joo raskaus ei ole sairaus mutta monesti ne jotka näin sanovat eivät ole kärsineet kovasta pahoinvoinnista ja huimauksesta. Mä ihan itkin peiton alla kun olo oli pahimmillaan, se oli niin kamalaa. Omat lapset ovat jo yläkoulussa mutta edelleen hyvässä muistissa on raskausajat.

Täällä on ainakin kohtalotoveri! Ihan reippaasti olen saikkua hakenut ja saanutkin, en olisi mitenkään pystynyt olemaan töissä viimeiseen kuukauteen. Toivottavasti tämä menee ohi siinä 13-14 viikolla kuten edellisessä raskaudessa. Ei tosin silloin ollut ihan näin paha...

Kaipa se on elimistön viesti, että nyt pitää ottaa rennosti. Mulla toinen raskaus oli kaksosraskaus. Kuvotusta jatkui koko raskauden ajan ja kaikki toimintani oli niin hidasta. Jälkeenpäin ajatellen koen, että oli hyvä, etten voinut pitää normaalia vauhtia päällä vaa oli pakko hidastaa.

Nyt helteillä on varmasti sama homma eli on syytä jättää liiat touhuamiset pois.