Vauvaa jaksaa hoitaa vain siksi, ettei tiedä, mitä on tulossa

Entä ne, joilla on useampia lapsia.

Voi hyvänen aika sentään, minkä vankilan kautta ap on aikuistunut? 😨

Vierailija kirjoitti:

Entä ne, joilla on useampia lapsia.

Eihän niitä voikaan ymmärtää. Paitsi sitä kautta, että haluavat sen söpön vauvavuoden aina uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä ne, joilla on useampia lapsia.

Eihän niitä voikaan ymmärtää. Paitsi sitä kautta, että haluavat sen söpön vauvavuoden aina uudestaan.

Vauvavuosi oli karsea, en ikinä enää halua elää sitä uudestaan. 

 t. hden lapsen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä ne, joilla on useampia lapsia.

Eihän niitä voikaan ymmärtää. Paitsi sitä kautta, että haluavat sen söpön vauvavuoden aina uudestaan.

Vauvavuosi oli karsea, en ikinä enää halua elää sitä uudestaan. 

 t. hden lapsen äiti

Juuri vauvavuosihan on se paras. Muut ovat sitten rasittavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä ne, joilla on useampia lapsia.

Eihän niitä voikaan ymmärtää. Paitsi sitä kautta, että haluavat sen söpön vauvavuoden aina uudestaan.

Meillä vauvavuosi oli kaukana söpöstä. Jos se olisi söpö, ei suurin osa eroaisi ekana vauvavuotena. Se on rankkaa ja väliaikaista. Kun tämän asenteen sisäistää jo heti raskauden aikana, niin se auttaa. Kun siis varautuu pahimpaan, eikä odottele, että synnyttää itselleen nuken, jolle voi pukea kaikkea kivaa muotia päälle.

Mihin katosi rakkaus? Itse ajattelen, että elän päivän kerrallaan. On valtavaa, että olen saanut lapsen. Ja voin kertoa, että on ollut hankalaa, raskasta. Kaiken takana on kuitenkin rakkaus.