Mies 28 v on kuin teini

No - kaikki alle kolmekymppiset on kuin teinejä, olivatpa miehiä tai naisia. Ikävä kyllä, tällaisen havainnon olen tehnyt, kun olen seurannut työpaikkani vähän alle kolmekymppisiä ja lasteni juuri ja juuri täysi-ikäisiä kavereita. Paitsi että ne kaverit ovat järkevämmän oloisia. 

* seksiäkään

Ap

Itse opiskelen ja omat tavoitteeni olisivat opiskelu loppuun, töihin ja lapsia. Mies sanoo että minun elämänasenteeni on "ensin koulu, sitten töihin, sitten lapsia ja sitten kuollaan". Ei elämä lopu siihen kun saadaan lapsia, silloin se alkaa vasta.

Kysy ukoltasi mitä rotua hän suosittelee skyrim pelissä.

Eikö tuo ole juuri päinvastoin? Teininä olisi halunnut seksiä jatkuvasti ja telkkaria ei tullut avattua, jos oli edes teoreettiset mahdollisuudet seksin saannille. Nyt hieman vanhempana on kivempi löhötä sohvalla ohjain kourassa

Millä tavalla kaikki alle 30 v on sinusta teinejä? Minä ainakin olen sitä mieltä että tässä iässä pitää alkaa jo viimeistään ajatella lasten hankkimista ja työelämässä aloilleen asettumista.

Ap

Lisäksi mieheni ei lähde lähes ikinä mihinkään minun sukulaisten luo käymään, jos jollain on esim. syntymäpäivät tms. johon meidät on kutsuttu. Ylihuomenna on serkkuni syntymäpäivät, kysyin lähteekö mies, sanoi vaan "en tiedä". Tiedän jo että siinä käy niin että hän ei lähde. Ei lähde ikinä ja joudun menemään yksin. 

Ap

Silloin elämä todellakin loppuu ja alkaa prisma-perhe arki. Joudutte lopettamaan omat elämänne ja rakentamaan seuraavat 18 vuotta lapsen elämää. 

Vierailija kirjoitti:

* seksiäkään

Ap

Itse opiskelen ja omat tavoitteeni olisivat opiskelu loppuun, töihin ja lapsia. Mies sanoo että minun elämänasenteeni on "ensin koulu, sitten töihin, sitten lapsia ja sitten kuollaan". Ei elämä lopu siihen kun saadaan lapsia, silloin se alkaa vasta.

Omasta mielestäni tässä iässä pitää jo olla aikuinen, ja itse ainakaan en halua heittää elämääni hukkaan. Tosin pidentyneen nuoruuden huomaa monista: esim. kaikki serkkuni ovat minua vanhempia, ja heistä 30-vuotias asuu vanhempien luona, ja 33-vuotiaalla ja 35-vuotiaalla ei ole vieläkään lapsia (kaikki siis naisia).

Ap

Anna sun miehes mulle. Mää haluaisin miehen joka tykkäis pelailla mun kanssa. Itse pelaan paljonkin konsoleilla mutta avokkini ei valitettavasti ymmärrä pelaamisen päälle. T. Nainen 25v

Eroa ja koita löytää mies joka myös haluaa lapsia. Itse olen 36 v nainen enkä ole koskaan niitä halunnutkaan. Ihmiset ei myöskään juuri "aikuistu" lasten saannin jälkeen, vaan siitä huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla kaikki alle 30 v on sinusta teinejä? Minä ainakin olen sitä mieltä että tässä iässä pitää alkaa jo viimeistään ajatella lasten hankkimista ja työelämässä aloilleen asettumista.

Ap

Onko tollanen muottiin survoutuminen elämää? Toki jos aidosti haluat tuollaisen vakaan perhe-elämän, niin ihan vapaasti. Tarinastasi vaan puskee sellanen juttu, että haluat esittää ja tehdä asioita vaan siksi, koska syystä tai kolmannesta niin nyt pitää vaan tehdä. Mies on tajunnu, että nykyään aikuisetkin saa pelailla pleikkaria. Miksi väkisin esittää aikuista, jos lapsettaa ja haluaa chillailla? Työelämässä ei muuten nykyään enää juurikaan asetuta.

Prismaperhe-arjella pelottelun takia ehkä osittain syntyvyys laskeekin Suomessa. Tietenkin elämä muuttuu lapsen myötä mutta ei se tarkoita ettei enää ikinä voisi tehdä mitään, josta nauttii. Itsellä on esim. muutama opiskelukaveri, jotka ovat hankkineet lapsen kesken opiskelun ja hyvin pärjäävät ja jatkavat opiskelua. Ja erään sukulaisen lapsilla, jotka ovat minua vanhempia, on kaikilla lapsia, mutta silti perheet käyvät lomilla ulkomailla ja yhden äiti alkoi jopa opiskella uutta ammattia. Miksi aina pelotellaan, että elämä loppuu jos saa lapsia? Ehkä osin siksi monet nuoret aikuiset lykkäävät sitä, koska pelkäävät liikaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla kaikki alle 30 v on sinusta teinejä? Minä ainakin olen sitä mieltä että tässä iässä pitää alkaa jo viimeistään ajatella lasten hankkimista ja työelämässä aloilleen asettumista.

Ap

Etkö nyt itsekin syyllisty teinimäiseen ajatteluun tuolla "ikään x mennessä pitää olla"-jutulla?

Joo, itselleni nimenomaan lapsiperhe-elämä on haaveena ja olen aina halunnut perheen. Tosin sekin totta, että nykyään työelämä ei ole niin vakaata kuin ennen. Itse luotan silti siihen että tutkinnollani työllistyn (terveysala). Monet sukulaiset taas sanovat, että älä vaan hanki lapsia ennen kuin on vakituinen työ. 

Ap

Eikö kaikki ny sais elää kuten haluaa? Vaihda miestä

Eri asia on aikuistua, kun ottaa vastuuta. 

Tietysti kaikki saavat elää niinkuin haluavat. Itseä pelottaa vaan jos vielä yli 30-vuotiaana olisin tässä tilanteessa ja ei olisi lapsista tietoa vielä silloinkaan. Se tuntuisi elämän hukkaan heittämiseltä. Itse haluan nimenomaan lapsia ja tavallista työelämää omalla alallani.

Ap

Kertokaapa muut millaisissa elämäntilanteissa tuntemanne 27-vuotiaat tai 30-vuotiaat ovat? Minusta oma ikäni, 27 olisi juuri sopiva lasten hankkimisikä. Kun esim. mietin serkkujani, jotka ovat 33 ja 35, molemmilla on jo nyt alkanut terveys reistailla, ja se saattaa myös vaikuttaa siihen, etteivät ole vielä hankkineet lapsia. Molemmilla vakava perussairaus, toiselle tullut vasta muutama vuosi sitten.

Ap

No eihän iässäsi ole mitään vikaa, minun opiskelualalla monilla on vakituinen työ n 24-25- vuotiaana ja moni haluaa lapset ennen kolmeakymppiä. Jos miehesi ei halua samaa niin ei sillä ole mitään väliä mitä kaikki muut tekee. Voit vaihtaa mieheen joka haluaa samoja asioita.

Vierailija kirjoitti:

No - kaikki alle kolmekymppiset on kuin teinejä, olivatpa miehiä tai naisia. Ikävä kyllä, tällaisen havainnon olen tehnyt, kun olen seurannut työpaikkani vähän alle kolmekymppisiä ja lasteni juuri ja juuri täysi-ikäisiä kavereita. Paitsi että ne kaverit ovat järkevämmän oloisia. 

Monelle ei ole muuta vaihtoehtoakaan. Sentään ei olla ihan Italian tilanteessa, missä asutaan kotona kolmekymppisinäkin maan talouden takia.