En uskalla syödä verenpainelääkettä

Ei ole pakko syödä.

Jos haluat olla hölmö ja lyhentää elämääsi niin ihan vapaasti, ole hyvä.

En uskaltaisi olla syömättä, vaikka sivuvaikutuksia kyllä on kaikilla lääkkeillä. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa iän myötä esim. aneyrysmia ja muita todella epätoivottuja asioita. Vaakakuppiin ne on vaan laitettava.

Itse olen syönyt lääkettä jo 10 v. Ei tämä niin kamalaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että pitäisi, mutta en vaan uskalla kun luin kuinka kammottavia sivuvaikutuksia siitä saattaa tulla. (Esim kovia kipuja ja jopa hengenvaaran aiheuttava turvotus oli yleisimpien joukossa). Ja on vaan sellainen olo että takuulla tapahtuu jotain ikävää jos syön tuota lääkettä. Koitin kysyä asiasta lääkäriltä, mutta hän lähinnä vähätteli pelkojani.

Semmoisia idiootteja ne lääkärit ovat.

No enpä ole huomannut mitään sivuvaikutuksia. Kalliita lääkkeitä, mutta onneksi on erityiskorvattava. N. 15- vuotta syönnyt.

Onko sulla muitakin turhia pelkoja?

Etsi jotain homeopaattista"lääkettä". Niillä ei ole mitään sivuvaikutuksia, kun niissä ei ole mitään vaikuttavaa ainettakaan.

Mä 11 vuotta syönyt, eipä ole sivuvaikutuksia näkynyt. Ja jos näkyisi, neuvottelisin lääkärin kanssa lääkkeen vaihdosta.

Siinä pakkaussetelissä pitää lain mukaan luetella ne kaikki haittavaikutukset, joita saattaa esiintyä käyttäjillä tutkimuksten ja käyttökokemusten mukaan. Siinä on myös kerrottu, kuinka todennäköisiä ne ovat. En tiedä, kuinka lahjakas/lahjaton  olet matematiikassa ja asioiden suhteuttamisessa, mutta jos esim. jokin haittavaikutus esiintyy 1/10 000 käyttäjästä, on aika pahuksen epätodennäköistä, että se kohdallesi osuisi. Vielä todella paljon epätodennäköisempää on, että juuri sinulla esiintyisi enemmän kuin yksi niistä haittavaikutuksista. Ja vaikka esiintyisikin, ne harvoin ovat niin vakavia kuin pelkän kuvauksen perusteella kuvittelet, ja valtaosa niistä menee ohi tai helpottaa käytön jatkuessa ja elimistösi tottuessa lääkeaineeseen.

Toki aina huonolla tuurilla käyttäjissä on se joku, joka saa myös vakavampia haittoja - on sitten kyse tavallisesta särkylääkkeestä, antibiootista tai verenpainelääkkeestä tai mistä tahansa muusta. Mikään lääkeaine ei ole haittavaikutukseton, koska jokainen niistä on elimistölle vieras kemikaali, jolla pyritään muuttamaan keinotekoisesti elimistön sen hetkistä toimintaa, jotta sairaus paranisi tai oireet livittyisivät. Mutta huomattavasti suurempi riski yksittäiselle ihmiselle on yleensä jättää sairaus hoitamatta. Mitä vakavammasta sairaudesta on kyse, sitä vakavammat ja yleisemmät haitat myös hyväksytään. Esim. syöpälääkkeelle hyväksytään paljon pahemmat haitat, koska sairaus on tappava, kuin särkylääkkeelle, jolla harvemmin mitään kovin vakavaa rautia hoidetaan.

Kyllä, voit siis saada etenkin alkuvaiheessa verenpainelääkkeestäsi myös haittoja, mutta jos et lääkettä ota, tulet hyvin suurella todennäköisyydellä kärsimään joidenkin vuosien kuluttua paljon pahemmista haitoista sairauden seurauksena, ja mitä luultavimmin myös kuolemaan huomattavasti nuorempana kuin lääkityksen kanssa kuolisit. Eli oma valintasi - pieni mahdollisuus haittavaikutuksille nyt vai suuri mahdollisuus sairaudesta johtuville haitoille ja ennenaikaiselle kuolemalla joidenkin vuosien päästä.

Jos on ylipainoa, laihduta lääkärin ohjeiden mukaan.  Painonlasku voisi madaltaa verenpainetta. Kokeile lääkkeen sopivuutta aloittamalla pienemmällä annoksella, mittaa kotimittarilla painetta ja pulssia ja jos lääke ei sovi, tulee haittaavia sivuvaikutuksia, niin taas lääkäriin ja ehkä lääke kanttaa silloin vaihtaa toiseen.

Olo helpottuu.

Itsellä oli sama pelko ja sainkin yhdestä lääkkeestä korkean sykkeen, 130.

Korkea verenpainen aiheutti minulla kovaa päänsärkyä ja uupumusta. Jouduin tiputukseen ja sain kipupiikkejä lihakseen. 

Nyt lääkityksen ollessa kohdillaan, olo hyvä. 3-4 lääkettä piti minullakin testata ennen kuin löytyi sopiva.

Rohkeasti vain!

Ne verenpainelääkkeen sivuvaikutukset ovat kuule pientä sen rinnalla, mitä hoitamaton verenpaine voi aiheuttaa: esim. veritulpan, sydämen vajaatoiminnan, aivohalvauksen tai munuaisvaurion. Minulla on kolme verenpainelääkettä ja pahin, mitä niistä tulee, on käsien ja jalkojen palelu. Elän mieluummin sen kanssa ja käytän villasukkia kuin että olisin pyörätuolissa ja kävisin viikottain dialyysissa.

Kainilla lääkkeillä on joitain sivuvaikutuksia ja usein löytyy kokeilemalla sellainen jossa on vähiten ko yksilölle tai ei lainkaan.

Lääkkeen kuin muidenkin hoitomuotojen kanssa joutuu kohtaamaan hyödyt ja haitat. Yleensä hyödyt voittavat haitat.

Vierailija kirjoitti:

Ne verenpainelääkkeen sivuvaikutukset ovat kuule pientä sen rinnalla, mitä hoitamaton verenpaine voi aiheuttaa: esim. veritulpan, sydämen vajaatoiminnan, aivohalvauksen tai munuaisvaurion. Minulla on kolme verenpainelääkettä ja pahin, mitä niistä tulee, on käsien ja jalkojen palelu. Elän mieluummin sen kanssa ja käytän villasukkia kuin että olisin pyörätuolissa ja kävisin viikottain dialyysissa.

Juuri näin!

Ihmiset eivät ymmärrä mitä tuhoa pitkään jatkunut korkea verenpaine tekee elimistössä. Verenpaine on helppo unohtaa, koska elimistö tottuu siihen eikä näin anna oireita, mitä nyt pää on punainen ja välillä huippasee.

Kohonnut verenpaine vaurioittaa sydänlihasta ja verisuonia ja on valtimotaudin suuri riskitekijä. Maailmanlaajuisesti kohonnut verenpaine on suurin terveitä elinvuosia verottava tekijä. 

Itse en epäröisi sekuntiakaan söisinkö lääkärin määräämää verenpainelääkettä vai en. 

Verenpaine alenee tekemällä päivittäin puolen tunnin reippaan kävelylenkin, ei tarvita lääkkeitä.  Mutta onhan se nappi helpompi :)

Vierailija kirjoitti:

Verenpaine alenee tekemällä päivittäin puolen tunnin reippaan kävelylenkin, ei tarvita lääkkeitä.  Mutta onhan se nappi helpompi :)

Tämä on hyvä ohje, mutta ei välttämättä riitä, vaan niitä lääkkeitä on silti syötävä.

Vierailija kirjoitti:

Verenpaine alenee tekemällä päivittäin puolen tunnin reippaan kävelylenkin, ei tarvita lääkkeitä.  Mutta onhan se nappi helpompi :)

Tässä taas lauotaan totuuksia täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella.

Minä olen syönyt verenpainelääkettä muutaman vuoden. Olen 50v. Aina olen ollut vartaloltani hoikka ja harrastanut nuoresta asti liikuntaa aktiivisesti. Käyn spinningissä/pyöräilemässä pitkiä lenkkejä 2-3xvko, punttisalilla 3xvko ja päivittäin useita lenkkejä koiran kanssa. Myös työni on jatkuvaa liikkumista jalkojen päällä.

Verenpainettani seurattiin pari vuotta ennen lääkityksen aloittamista. Koska verenpaineeni oli useimmiten koholla, niin pahempien seurausten välttämiseksi aloitettiin lääkitys. Kun lääkitys aloitettiin, niin huomasin, että päätäni ei särkenyt enää niin usein eikä kasvoni punoittaneet. Myös ajoittainen pieni huimaus loppui. 

Usein elintapojen korjaaminen auttaa alentamaan verenpainetta, mutta joskus ei. Paljonkohan verenpaineeni olisi ollutkaan huonoilla elintavoilla?

Korkea verenpaine ei aina johdu ylipainosta. Kun minulla tauti todettiin, olin normaalipainoinen, hoikka, liikuntaa aktiivisesti harrastava nainen alemmassa keski-iässä. Asiaa tutkittiin monessa paikassa, mutta muuta syytä kuin perinnöllisyys ei löytynyt. Olen syönyt verenpainelääkkeitä jo pitkään. Pari lääkettä on aiheuttanut niin epämiellyttäviä sivuvaikutuksia (toinen unihäiriöitä ja painajaisia, toinen yleistä huonoa oloa), mutta ne vaihdettiin toisiin. Nykyiset lääkkeet ovat sopivat eivätkä aiheuta ongelmia tai tuntemuksia. Vain jos unohdan ottaa lääkkeeni, tunnen sen viimeistään iltapäivällä pään kiristyksenä ja epämääräisenä väsymyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verenpaine alenee tekemällä päivittäin puolen tunnin reippaan kävelylenkin, ei tarvita lääkkeitä.  Mutta onhan se nappi helpompi :)

Tässä taas lauotaan totuuksia täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella.

Minä olen syönyt verenpainelääkettä muutaman vuoden. Olen 50v. Aina olen ollut vartaloltani hoikka ja harrastanut nuoresta asti liikuntaa aktiivisesti. Käyn spinningissä/pyöräilemässä pitkiä lenkkejä 2-3xvko, punttisalilla 3xvko ja päivittäin useita lenkkejä koiran kanssa. Myös työni on jatkuvaa liikkumista jalkojen päällä.

Verenpainettani seurattiin pari vuotta ennen lääkityksen aloittamista. Koska verenpaineeni oli useimmiten koholla, niin pahempien seurausten välttämiseksi aloitettiin lääkitys. Kun lääkitys aloitettiin, niin huomasin, että päätäni ei särkenyt enää niin usein eikä kasvoni punoittaneet. Myös ajoittainen pieni huimaus loppui. 

Usein elintapojen korjaaminen auttaa alentamaan verenpainetta, mutta joskus ei. Paljonkohan verenpaineeni olisi ollutkaan huonoilla elintavoilla?

Kyse onkin puolen tunnin kävelylenkistä, ei hikiurheilusta.