Jos minusta jokin ei ollut tärkeää, äitini suuttui minulle

Ja syytti minua. Näin jälkikäteen ymmärrän, että hän oli vihainen siitä, etten ollut valehtelija ja ulkoaohjautuva pska kuten hän, joka esitti asioista välittäjää ja keräsi sillä itselleen ihmisyyden hyvyyspisteitä.
Ei hän itsekään niistä asioista oikeasti välittänyt, mutta ei voinut sietää sitä piirrettä itsessään ja siksi sai raivarit, jos mua ei vaan aidosti kiinnostanut, enkä pitänyt jotain asiaa tärkeänä.
Äiti oli ylisuorittaja ja paskainen sellainen ja syytti minua ja aiheutti minussa alemmuudentunnetta omalla käytöksellään.