Lapsettomuushoidot ja ihannevanhemmat

Ihannevanhemmat eivät ole liian rikkaita tai liian köyhiä

Lapsen ja vanhemman geneettinen suhde on korostunut hedelmöityshoitojen

myötä, totesi valtiotieteen maisteri Maili Malin.

Malin tutki hedelmällisyyshoitoja väitöstutkimuksessaan, joka

tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.



Hedelmöityshoitoja tarvitaan, koska naiset haluavat tehdä uraa nuorena. Kun

lapsen aika tulee, hedelmällisyys on jo heikentynyt.

Ensisijaisesti halutaan geneettisesti oma lapsi, Malin havaitsi.

Toissijaisesti toivotaan geneettisesti suomalaista lasta ja viimeisenä

ulkomaalaista syntyperää olevaa adoptiolasta.

" Oman lapsen tärkeys on ymmärrettävää, koska lapsi on monesti pysyvin

ihmissuhde. Geneettisen lapsen kanssa halutaan kokea konkreettisesti raskaus

ja halutaan, että myös naapurit näkevät raskauden. Sairaalasta kotiin tuleva

lapsi konkretisoi vanhemmuuden ja perheen" , Malin kuvailee.

" Sinänsä surullisen yksipuolista. Vanhemmuus on kuitenkin pääasiassa

sosiaalista."



" Lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koskee pääasiassa naista" , Malin

huomauttaa.

" Syntyvän lapsen etu on hedelmöityshoidoissa kaiken lähtökohta. Lapsi

on riippuvainen äidin huolenpidosta ja rakkaudesta."

Tärkeitä äitiehdokkaan kriteereitä ovat tutkimuksen mukaan terveys ja

elinvoimaisuus. Äidillä tai hänen puolisollaan ei saisi mielellään olla

mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Lääkärit myös epäilevät yksinäisen tai urakeskeisen naisen kykyä

äitiyteen.

" Kyseessä on eräänlainen naisen myytti - ihannenaisen kuva" , Malin

perustelee.

" Vaikka suomalainen nainen on vahva, uranainen ei kuitenkaan ole

ihanneäiti. Yksinäisen äitiehdokkaan taas pelätään tyydyttävän

yksinäisyyttään lapsen avulla."



Ihannevanhempina Malin näkee vahvan pariskunnan, joka ei ole liian rikas

eikä liian köyhä.

Liian köyhä pariskunta viittaa mahdollisuuteen, että lapsi saattaisi

syrjäytyä työttömyyden, mielenterveysongelmien tai alkoholismin takia.

Suomalainen syntyperä taas näyttää tutkimuksen mukaan edustavan lapsen

terveyttä, tuttuutta, hyväksyttävyyttä, riskittömämpää elämää ja

perhe-elämän parempaa hallintaa.

" Tämä on jotenkin paradoksaalista, sillä hedelmöityshoitojen avulla

syntyy lapsia keskosina" , Malin sanoo.

" Heillä voi olla vakaviakin terveysongelmia muun muassa siksi, että

äidit ovat vanhempia tai jännittävät raskauden aikana enemmän."



Malin näkeekin hedelmöityshoidot ristiriitaisina ja poliittisesti

ongelmallisina.

" Keskustelu hedelmöityshoidosta asettaa vastakkain toivotut ja

ei-toivotut lapset. Samalla se kärjistää vaatimuksia, joita asetetaan

toivottujen lasten hyvälle elämälle" , Malin sanoo.

ULLA KOSKINEN