Lue keskustelun säännöt.
Voiko kumppanin löytää uudelleen?
29.03.2018 |
Tai siis sen yhteyden kumppaniin?
Tuntuu, että lasten myötä ja erilaisten sairauksien, kiireisten töiden jne keskellä kumppani on jotenkin todella vieras. Juttelu liittyy aina arkeen, lapsiin, käytännön asioihin, töihin... sinänsä arki rullaa hyvin, kumppani on luotettava tuki ja turva, seksiäkin on ja se on hyvää eikä mitään ehkä peruuttamattomasti ole rikki.
Jotenkin vain haluaisin taas kokea sen, kun tuntee miehen jotenkin kokonaan, ollaan yhdessä tiimi, jaetaan surut ja ilot aina. Olisi aikaa myös olla olemassa vain itselleen ja toiselle, ei jatkuvasti jonkun muun tarpeet menisi edelle. Meillä lapset 10-20v eli ei mitään pikkulapsivaihetta sinänsä eletä, mutta välillä tuntuu että niiden pienten kanssa olimme enemmän samoilla linjoilla.
Tällä en tarkoita, että katuisin perheen hankkimista, kaikkea muuta. Mutta että sen perheen ohella olisi myös aika ja tila parisuhteelle ja meille.
Voiko sen aidon yhteyden löytää, kun se on kerran mennyt?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta mietin ihan samanlaisia. Katson välillä miestä, joka ei tunnu enää pitävän minua ykkösenä - kaikki muu menee edelle, lapset, kaverit, some, harrastukset. Toisaalta hän on huomaavainen kyllä. Mutta tuntuu nykyään niin kovin vieraalta.
Jatkan vielä, mietin myös onko meillä mitään yhteistä enää, kun lapset lähtevät. Meilläkään eivät ole enää ihan pikkuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta mietin ihan samanlaisia. Katson välillä miestä, joka ei tunnu enää pitävän minua ykkösenä - kaikki muu menee edelle, lapset, kaverit, some, harrastukset. Toisaalta hän on huomaavainen kyllä. Mutta tuntuu nykyään niin kovin vieraalta.
Meillä mies on kyllä kotona, ei juokse kavereiden kanssa tms. Mutta somessa roikkuu kyllä, on monesti henkisesti poissa. En oikein itsekään osaa enää ryhtyä juttelemaan muuta kuin jotain ihan turhanpäiväistä, se henkinen muuri on jotenkin kovin korkea. Tiedän, että mies ei ajattele täysin samoin, mutta häntäkin harmittaa usein se, että on vaikea järjestää kunnolla aikaa parisuhteelle.
Ap
Meille tuli 20 vuoden avioliiton jälkeen ero juurikin kun lapset olivat teinejä. Miehelle tuntui parisuhteeksi riittävän, että asuttiin yhdessä, hoidettiin perhettä ja joskus oli seksiä. Otti kovasti itseensä kaikki yritykset keskustella parisuhteen tilasta.
En tiedä, kai sitä voi yhteyden luoda uudelleen, jos molemmat sitä tahtovat ja tekevät asioita sen eteen. Jos paetaan sinne kännykän, tietokoneen tai töiden taakse aina, vaikeaa on. Pariterapiaa voi kyllä vaatia.
En tiedä, mutta mietin ihan samanlaisia. Katson välillä miestä, joka ei tunnu enää pitävän minua ykkösenä - kaikki muu menee edelle, lapset, kaverit, some, harrastukset. Toisaalta hän on huomaavainen kyllä. Mutta tuntuu nykyään niin kovin vieraalta.