Miehen tupakoinnista valehtelu

Pakko kysyä, mitä te muut olette mieltä tilanteesta. Kun tapasimme mieheni kanssa, hän poltti ja minä en. Tapailua kesti muutaman kuukauden, jonka jälkeen lähdin vaihtoon ulkomaille. Emme siis alkaneet seurustelemaan, mutta pidimme koko vaihtoni ajan tiiviisti yhteyttä. Ennen vaihtoon lähtöäni emme olleet keskustelleet tupakoinnista suuntaan tai toiseen sanallakaan ja tovin ulkomailla oltuani mies ilmoitti, että lopettaa tupakoinnin. Olin tosi iloinen ja kehuin hänen päätöstään. Olin mielissäni tästä myös siksi, että en koskaan ollut ajatellut seurustelevani tupakoitsijan kanssa. Muutaman kerran vaihdossa oloni aikana mies itse mainitsi, kuinka helppoa on ollut lopettaa ilman apuvälineitä.

Puoli vuotta myöhemmin palasin Suomeen ja aloimme seurustella. Mies haisi välillä tupakalta, mutta en kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, koska luotin häneen. Tilanne vain kuitenkin jatkui, joten kysyin häneltä asiasta. Hän sanoi lopettaneensa. Myöhemmin kysyin uudestaan ja painotin, että minulle rehellisyys on kaikista tärkeintä. Silloin hän myönsi joskus aina polttavansa. Pian selvisi, ettei se nyt ollut ihan vaan joskus, kun hän vielä poltti. Itse olen aina rehellinen, niin hyvässä ja pahassa, ja tämä peittely loukkasi minua pahasti. Pyysin häneltä, että voisiko hän vielä yrittää tosissaan lopettaa, koska minäkin olin asennoitunut tupakoimattomaan mieheen ja ainakaan omien sanojensa mukaan hän ei myöskään tahtonut polttaa. Taas annoin hänelle tilaa, enkä kysellyt aiheesta. Hän itse taas toisinaan kertoi, että meni hyvin eikä enää edes tehnyt niin kovasti mieli.

Muutamia kuukausia myöhemmin haistoin hänen taas polttaneen. Hän sanoi kyseessä olleen yksittäinen, humalainen kerta. Sovittiin asia ja pyysin, että mieluummin kertoisi mulle myös niistä vaikeista hetkistä kun tekee mieli ja olisin mielelläni tukena. Nyt me sitten muutettiin yhteen ja pyykkiä laittaessani hänen hyllyltään tipahti hyvin uuden näköinen tupakka-aski. Hän väittää, ettei todellakaan tiedä mistä se on tullut, että sen on oltava jokin vanha siltä ajalta, kun hän vielä poltti. Taas sanoin vain, että tässä loukkaa se, jos hän ei voi tupakka-aski kourassakaan kertoa minulle totuutta. Hän edelleenkin väittää, että se on vanha aski. Harmi vain, että kyseinen aski ei ole ollut niin kauaa myynnissä tuolla hinnalla, ainakaan minun tietääkseni.

Mitä mieltä te olette? Miten tässä pitäisi toimia? Mä ymmärtäisin, jos olisin uhkaillut jollain eroilla tai joka päivä tivannut onko polttanut, mutta kun mies on alun alkaen aivan vapaaehtoisesti päättänyt valehdella. Tosi vaikeaa enää uskoa, vaikka toinen puhuisikin totta, huoh...