Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia ja vinkkejä asumuserosta?
Parisuhde
28.01.2018 |
Kaikki neuvot on erittäin tervetulleita. En nyt jaksa koko suhteemme taustoja tähän avata, mutta takana on melkein 10 vuotta yhteiseloa ja kaksi yhteistä lasta. Parisuhde on pelkkää riitelyä ja toisten arvostus/kunnioitus puuttuu täysin. En haluaisi lasten joutuvan olemaan tämän kaiken keskellä. Enkä tiedä oikeasti itsekään haluanko jatkaa suhteessa vai en. En oikein tiedä mitä voisi enää tehdä parisuhteelleni. Mies ei kuulemma aio yrittää muuttua Ja perustelee tätä sillä että hän vain on tällainen. Minusta tuo on jo luovuttamista. Minä olen pyytänyt vain, että annettaisiin enemmän hellyyttä ja kosketusta ohimennen toisillemme, mutta mies ei tähänkään pysty. Yrittää päivän ja sitten jää kokonaan. Väittää kyllä rakastavan eikä halua erota, mutta minusta tuntuu, että oikeasti ei enää rakasta muttei vain uskalla? Tai halua erota esim. Lasten takia. Keskustelu miehen kans on aivan turhaa ja mahdotonta. Menee häneltä huutamiseksi heti. Onko tässä enää mitään järkeä ja mitä voisin tehdä suhteen eteen vielä? Onko asumusero vaihtoehto ja miten se käytännössä tapahtuu? Onko siitä ollut apua vai suoraan lopun alkua? Havahtuisikohan mies jos tilanne menisi tähän? Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Kommentit (9)
Kiitos vastauksesta. Tarkoitinkin siis lähinnä sitä, että ehdottaisin miehelle, että tämä muuttaisi tietyksi aikaa omaan asuntoon ja sen tietyn ajan jälkeen katsottaisiin tilannetta uudestaan halutaanko vielä jatkaa yhdessä vai ei. Onko tästä kokemuksia? Onko saatu parisuhde toimimaan vai onko ihan turha yrittää tuota muuttoa?
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä valitettavasti. Samaa mietin omalla kohdalla...
Onhan olemassa asumusero. Avioliitossa olevat muuttavat tai siis asuvat eri osoitteissa. Miksi ihmeessä miehen pitää muuttaa? Muuta itse.
t.kristallikissa, asumuserolapsi
Ja siis mun vanhemmilla oli paremmat välit asumuseron jälkeen. Äiti on ollut loppuelämänsä yksin, isän elämään astui uusi sikadorkapaska noin 12 vuoden jälkeen. Tai oli se nainen alkuun ihan kiva, tai se homma, mutta sitten ne mokasi sen lapseensa päin, eli minuun aika huolella. Vanhempani siis eivät päätyneet enää yhteen, vaan alkoivat riidellä sen jälkeen kun isä löysi sen luntun. Ja siis se riitely ei tehnyt siitä lut-kasta lut-kaa, vaan se, että se änki isäni ja mun väliin. Äitini ei havahtunut puolustamaan mua.
t.kristallikissa
Että sanoisin, että aika harvoin tuosta enää varmaan palataan muuttuneina ja asiat käsitelleinä uusin asentein takaisin. Äitini kohdalla jäi ainakin ero tavallaan aika lailla käsittelemättä tuossa, samoin varmaan isälläkin tavallaan, koska meni uudelleen ottamaan naisen, joka oli jotenkin sielullisesti vammautunut. Eli suosittelen kyllä ainakin käsittelemään eroon johtaneet asiat.
t. Kristallikissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kristallikissa. Onpa ikävä kuulla miten tilanne meni perheessäsi.
No ihan miten vain se muutto voisi mennä jos siihen päädytään. Lapset kuitenkin jäisivät minun kanssa asumaan ja tässä asunnossa on sopivasti tilaa tai miten sen nyt sanoa. Ja minulla enemmän tavaraa mitä miehellä niin näin ajattelisin sen olevan helpompaa edellyttäen että palattaisiin takaisin yhteen sen "koeajan" jälkeen.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kristallikissa. Onpa ikävä kuulla miten tilanne meni perheessäsi.
No ihan miten vain se muutto voisi mennä jos siihen päädytään. Lapset kuitenkin jäisivät minun kanssa asumaan ja tässä asunnossa on sopivasti tilaa tai miten sen nyt sanoa. Ja minulla enemmän tavaraa mitä miehellä niin näin ajattelisin sen olevan helpompaa edellyttäen että palattaisiin takaisin yhteen sen "koeajan" jälkeen.
Ap.
Niin, syytä oli kyllä enemmän ihmisissä, kuin itse asumuserossa. Kyllä se on "hyvä väylä" kohti tulevaa, kävi sitten miten vaan. Itse en ollut naimisissa, mutta olen myös "asumuserossa" miehestäni, ja kauempaa näkee monet asiat myös itsestään uudessa valossa. Jos miehellesi vain sopisi, niin varmasti olisi teille hyvä kokeilu.
t.kristallikissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan jos olette tilanteessa, jossa asumuseron vaihtoehtona on erota suoraan, niin kannattaahan sitä yrittää.
Ei sellaista ole enää olemassa kuin asumusero. Avioeroa voi hakea pariskunta yhdessä tai vain toinen heistä, ensimmäisen hakemuksen jättämisen jälkeen alkaa puolen vuoden harkinta-aika jona aikana kumpikin osapuoli saa asua missä ja miten lystää - vaikka jatkaa yhdessäasumista kuten ennenkin - ja tämän puolen vuoden jälkeen tehdään toinen hakemus (edelleen joko yhdessä tai toinen vaan) ja asia on sillä siisti.
Kunnan oikeusaputoimisto auttaa myös, saat palvelun joko ilmaiseksi tai ainakin edullisesti.