Jos voisit valita koulupolkusi uudestaan, mitä valitsisit?
Kommentit (20)
Opiskelisin taloutta ja markkinointia.
opiskelisin lukiossa paremmin ja hakisin (sekä pääsisin) lääkikseen ja erikoistuisin psykiatriaan.
Kallion ilmaisutaidon lukion ekaksi.
On hulluutta tyytyä lähilukioon jos pääsisi parempaankin.
Hakisin suoraan peruskoulusta kunnon töihin, sillä opintolaina johti velkahelvettiin. Opiskelu ei kannata, ei ainakaan Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kallion ilmaisutaidon lukion ekaksi.
On hulluutta tyytyä lähilukioon jos pääsisi parempaankin.
*reps* Niin, hitto kun ei tiennyt ja ei voi enää.
Vierailija kirjoitti:
Hakisin suoraan peruskoulusta kunnon töihin, sillä opintolaina johti velkahelvettiin. Opiskelu ei kannata, ei ainakaan Suomessa.
Kaikkien tilastojen valossa opiskeleminen nimenomaan kannattaa. Koulutuksella ja työllistymisellä on edelleen akateemisen työttömyyden yleistymisestä huolimatta ihan lineaarinen yhteys. Mitä matalampi koulutus, sitä suurempi riski päätyä työttömäksi.
Miten niin jos voisit? Mikä estää lähtemästä opiskelemaan uudestaan?
Lukio ja oikis, luottaisin enemmän itseeni ja valintoihini.
Olisin vaan hakeutunut unelmaani kohti eli eläinlääkikseen ottamalla pitkän matikan ja fysiikan, jotka hylkäsin heti lukion alussa 80-l puolivälissä. L:n papereilla tällä hetkellä hoitoalan töissä......
Siis en edes yrittänyt....
Vierailija kirjoitti:
Olisin vaan hakeutunut unelmaani kohti eli eläinlääkikseen ottamalla pitkän matikan ja fysiikan, jotka hylkäsin heti lukion alussa 80-l puolivälissä. L:n papereilla tällä hetkellä hoitoalan töissä......
Opiskelisin vähemmän ja yrittäisin olla enemmän tyttöjen mieleen (urheilu, pahistelu). Niin ja löisin kaikkia, jotka sanovat nörttipoikien osakkeiden nousevan myöhemmin
Menisin lääketieteelliseen ja aloittaisin siihen tähtäämisen jo lukion ensimmäisestä vuodesta alkaen. Lääkärin ammatti on ainoa joka tässä maassa tarjoaa hyväpalkkaisen takuutyöpaikan kyvykkyydestä, ammattitaidosta ja motivaatiosta riippumatta.
Jättäisin kauppiksen väliin ja menisin suoraan oikikseen. Ihan turhaan tuli tuhlattua ekonomin papereiden hankkimiseen ja alan töihin lähes vuosikymmen. En alkujaankaan edes tahtonut kauppikseen, jotenkin vain ajauduin sinne.
Nyt juristina olen omalla allani, ja jokainen työpäivä on tuhannesti miellyttävämpi, kuin aiemman tutkinnon työt. Voi, kumpa olisin jo silloin 18-vuotiaana uskonut itseeni ja hakenut haaveen perään, olisi urakehityskin ihan eri mallilla nykyään.
Hankkisin ADHD-lääkityksen, kävisin lukion kunnolla ja menisin heti lukion jälkeen yliopistoon. Nyt ADHD huomattiin vasta aikuisiässä ja olen hukannut monen monta vuotta täysin turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Hakisin suoraan peruskoulusta kunnon töihin, sillä opintolaina johti velkahelvettiin. Opiskelu ei kannata, ei ainakaan Suomessa.
Miten opintolaina voi johtaa velkahelvettiin? Lähes korotonta lainaa, maksusuunnitelmassa joustoa, pienet erät ja valtion takaus.
Opiskelisin peruskoulussa ja lukiossa ahkerammin ja oikeasti keskittyen. Menisin samaan lukioon jonka kävin, tai sitten ottaisin amis+lukio yhdistelmän. Lukion jälkeen pitäisin välivuoden tai kaksi, sillä elämäni suurimpia virheitä on ollut mennä suoraan lukiosta yliopistoon täysin keskenkasvuisena ja liian epävarmana. Välivuotena kasvaisin henkisesti tehden jotain perus hanttihommaa, jotta tajuaisin että se ei ole tavoittelemisen arvoista elämää -> olisin siis kunnianhimoisempi yliopistoon mennessäni. Yliopistossa tekisin kandin kolmessa vuodessa ja tekisin työharjoittelun jo ensimmäisen tai toisen vuoden jälkeen. Kandin jälkeen yrittäisin saada alani töitä enkä jatkaisi maisteriopintoja suoraan. Harkitsisin tarkasti maisteritutkintoa, koska se ei liian tieteellisenä ja akateemisena sopinut minulle lainkaan.
En ainakaan menisi samalle yläasteelle tulevien elämäm_kolulaisten ja pikkurikollisten kanssa...
Hankkiutuisin opiskelemaan journalistiikkaa koska lahjani olivat ja ovat kirjoittamisessa.
Menisin toiseen lukioon. En löytänyt kavereita lukiosta, vähän vääränlainen ilmapiiri minulle. Sen jälkeen harkitsisin AMK-opintoja pk-seudulla, lähempänä kotia ja hieman toiselta alalta, mutta saattaisin kuitenkin tehdä niin kuin tein. Jälkikäteen koen, että maakunnassa opiskelu ei ollut tarpeeksi työelämälähtöistä. Sillä voisi olla merkitystä tällä hetkellä.