Mikä on mielestäsi ns. lapsuuden ja nuoruuden/aikuisuuden kynnyksen välinen merkkipaalu elämässä?

Toiselle asteelle siirtyminen (lukioon tai ammattikouluun).

Kotoa pois muuttaessa. Ei aikaisemmin. Ja teinit, jos olette kuulolla, etenkin pojat, älkää jääkö sinne nurkkiin pyörimään tai vintille pelaamaan!

kuukautiset?

Eka pano

Mielestäni nuoruus alkaa yläasteelle siirryttäessä, mutta on viitos-kuutosluokkalaiset jo esiteinejä. Ei ihan lapsia enää, mutta ei nuoriakaan vielä. Nuoria aikuisia aletaan olla parikymppisinä. 

Mullekin yläasteelle siirtyminen oli jonkinlainen virstanpylväs. Samalla loppui viimeisetkin barbileikit ja koulussa valinnaisten aineiden valitseminen antoi tunteen oman elämän hallinnasta ja muokkaamisesta.

Muutuin lapsesta nuoreksi murrosiän myötä. Tytöt alkoivat kiinnostaa enemmän kuin neppiautot. Aikuisuus alkoi, kun muutin omilleni ja olin vastuussa omista tekemisistäni ja pärjäämisestäni.

Oma asunto, muodollinen täysi-ikäisyys. Stephen King kirjoitti että 18-vuotiaasta ihmisestä pihisee lapsuus ulos kuin kutistuvasta ilmapallosta. Olin juurikin tuon ikäinen lukiessani ajatelman, enkä voinut tuumia muuta kuin "nerokasta!"

Välivaiheita on muitakin mutta se että saa,osaa ja voi huolehtia itsestään ja onnistua siinä, on se suurin ja kaunein. Elämä ei kuulu enää muille. Myöhemmin voi tulla tiettyä taantumaa, mutta ikää ja toivottavasti järkeäkin tulee koko ajan lisää.